Sinulla näyttää olevan suosittu blogi- ilmoitus

Kiitos kaikille lukijoilleni siitä että jaksatte roikkua mukana ylä-ja alamäessä, myötä - ja vastoinkäymisissä. Bloggerin automaattitilastoijat ovat  myös huomanneet että  sivullani on ahkerasti käyty ja ehdottavat sitkeästi että minun pitäisi yrittää ansaita rahaa hyväksymällä mainoksia. Ja pyh!! Siihen en lähde. 

Nautitaan vielä ihanasta tuvastani rapuillallisten kynnyksellä.

Ja seuraavana päivänä otettiin valoisampi kuva paremmalla kameralla kuin omani. Kaikki räsymatothan löytyivät talosta ja rullassa on myös aivana käyttämättömiä. Jos edellinen omistaja lukee tämän  - olet tervetullut tutustumaan. Laita maili tulemaan ja sovitaan ajankohdasta.

Poika on asettunut taloon väliaikaisesti, koska hänen kodissaan on putkiremppa. Ja tytär on juuri nyt siellä käymässä ja meikäläinen istuu Hesassa runoilemassa ja ulkona sataa kaatamalla ja ukkonenkin jyrisee. 

Ihanan loman jälkeen työt ovat alkaneet. Mahdollisuuksia olisi töiden osalta tehdä etätyötä, mutta siitä ei tule mitään ellen voi olla siellä yksin. Kivaa on joka tapauksessa että jälkeläiset tykkäävät Peuhusta.

Sähkömies on käynyt ja raportoi että kattolamput ovat melkein kaikki katossa.  Melkein kaikki ainoastaan siitä syystä koska sotkin taas sanat juottaa ja hitsata. Olin pyytänyt että sähkäri ottaa mukaansa juottotarvikkeet. Murtunutta vartta olisi pitänyt hitsata joten lamppu on nyt korjattavana. Tämä oli nyt sekä kieli -että osaamisongelma.  

Muistin juuri hauskan yksityskohdan  Kuusankoskelta, josta olen löytänyt mielenkiintoisen kirppiksen. Matkalla sinne löytyi tällainen hauska kyltti joka vei ajatukset Harry Potter-kirjoihin ja Gryffindor House:iin.

 

Loppukevennykseksi minulle ei niin imarteleva kuvasarja  mutta tilanteena ihan hauska juttu. Selkäni vaati aina välillä vähän venytysliiikkeitä ja eräänä iltana kävi näin kun venytin lattialla:

Poikani sattui seisomaan kameran vierellä ja sai napatuksi hauskat kuvat koirastaan Ameliesta, joka on aika tuskallisen seurankipeä välillä. 

WOW

Tätä pidemmälle tänä vuonna ei tätä huonetta saateta. Oli hieno hetki perjantaina kun odotin rakkaita ystävättäriä kylään. He  ovat seuranneet projektiani alusta lähtien.

 

Onhan tämä wow, vaikka mattot laskeutuivat kiireessä vähän miten sattui. Enemmän kuvia on tulossa kunhan saan Hannelen kuvat. Hänellä on niin hyvä kamera ja ikuisti tunnelmallisen rapuillallisemme.

WOW 2

Ulkona on myös tapahtunut todella paljon. Metsässä on ahkeroitu ja metsurini kaatoi viikonloppuna 40 harmaa leppää. Parhaimmista ei ole kunnon kuvia. 

Hän myös kertoi että lepät pitää perimätiedon mukaan kaataa elokuussa  nousukuun aikana niinä kolmena päivänä ennenkuin se on puolikuussa. Niin hän teki. 

Olin elätellyt toiveita että saisin harmaalepästä lankkua, jolla voisin vähän kaappeja/tasoja rakentaa keitiööni. Oli vaan osa puista aika yli-ikäiset, toisissa oli pehmeä laho, toisissa kova laho ( muistaakseni hän näin sanoi). 

Nyt on timpurin armoilla mitä puuta hän kelpuuttaa. Puiden pitää ensin kuivua 2 -3 viikkoa. Sitten oksat pois ja pätkitään sopivan mittaisiksi.

Todella siisteihin pinoihin hän oli aikasemmin kaadetut puut jo pinonut. Vuorossa  seuraavasti on sitten kaikkien puiden keräily sille varatulle alueelle kuivumaan. 
Tämäkin työ tapahtuu muutaman viikon sisällä kunhan vaan saan jonkinlaisen tarjouksen. Koivut menevät omaan pinoon, polttopuulepät ja -raidat toiseen. Lankkupuut haetaan pois samaan aikaan.

Ja todella hieno uutinen , niin kauan kuin pumppu toimi, oli:

Kirkasta vettä!  

Mutten saanut kuin muutama desi ja sitten jotain tapahtui. Päätin että tämän asian ratkaiseminen siirtyy pojalleni hoidettavaksi. Hän muuttaa väliaikaisesti Peuhuun, koska oma kämppä on putkirempassa. 

Sen pituinen se.God natt, hyvää yötä. Ja iso  Bonne nuit sinne Ranskaan rakkaalle serkulleni, joka urheasti yrittää lukea tätä blogia suomeksi vaikka suomen kielen taidot, jotka olivat alusta lähtien aika heikot, kolmessa kymmenessä vuodessa ovat aika pahasti päässeet ruostumaan. Ja niin on nähtävästi minultakin päässyt unohtumaan mihin järjestykseen sanojen pitäisi asettua. En vaan nyt parempaan pysty.

Nauratti kun Senja opetti puutarhatietoa

 Ylioppilaskirjoitusten alla Facebookissa oli mainio ruotsinkielenopetuskurssi joka edelleen jatkuu. Epäilen että Senja hallitsee kielioppinsa paremmin kuin minä ja itse puutarhanhoidossa ollaan kai sitten samalla tasolla. Mihin dammvippaa , eli pölyhiuskaa käytetään puutarhassa?

Alla on toissapäivän ruotsinkielen oppijakso ja myönnettävä että kerrankin osasin sanan suomeksi mutten ruotsiksi; eli sana raivaussaha  ei olisi noin vaan minulta irronut omalla äidinkielelläni. Olisin luultavasti sanonut röjningssåg.

Senja opettaa sinulle ruotsia

Puutarhanhoito TRÄDGÅRDSSKÖTSEL on välineurheilua PRYLIDROTT? Ruohonleikkuri GRÄSKLIPPARE: työnnettävä MANUELL, sähkökäyttöinen ELDRIVEN vai istuttava ÅKBAR? Maajyrsin JORDFRÄS. Siimaleikkuri GRÄSTRIMMER. Lehtipuhallin LÖVBLÅSARE. Oksasakset SEKATÖR. Aitasakset HÄCKSAX. Raivaussahalla RÖJSÅG lähtee suurimmat rojut. Viimestele strutsin sulista tehdyllä pölyhuiskulla AVSLUTA MED EN DAMMVIPPA AV STRUTSFJÄDER

Peuhusta löytyi metreittäin kauniita  räsymattoja. Menin Eevan kanssa pesemään niitä ja kaupunkilaistytölle räsymattojenkin peseminen käsin oli uusi tuttavuus ( isä pesi vanhempien maalla ne painepesurilla; eikä minulla ole ollut räsymattoja eikä verhoja kaupunkiasunnossani. Nyt on mattoja 3 ja verhojakin. Verhot vaan siksi että ikkunapuitteet ovat niin rumat). Mutta takaisin matunpesuhommiiin;  vanhat ja kauniit mattoni eivät saa ikinä nähdä painepesuria.

 

Eeva on hyvä ystävätär. Hyvä ystävätär tukee, auttaa ja opastaa - nätisti.  Ensin hän vaan pesi omia mattojaan ja sitten rauhallisesti  kertoi miten voisin kehittyä tässäkin hommassa:

matto on väärin päin altaassa (mutta tässä asiassa pidin pintani),  että matto pestään kudontasuunnassa ei pituussuunnassa - kuvassa teen sen jo oikein, ettei mäntysuopaa laiteta suoraan matolle vaan sekoitetaan ensin astiaan ja liuos kaadetaan maton päälle erissä jne jne. Lopuksi hän ystävällisesti pesi toisen mattoni koska olin niin kovaa puristanut juuriharjaa että oikea käsi rupesi kramppaamaan.

 

Nurmikkoni kasvoi hyvin ja ystävätär upposi siihen nilkkoja myöten. NURMIKKO on GRÄSMATTA mutta minun nurmikkoni on kyllä jo OGRÄSMATTA ( rikkaruohikko jos sellainen sana nyt edes on olemassa suomeksi.)

                        
Savupiipun ympärillä oleva teline on myös nyt poistettu. Olin ajatellut tänne laittaa julkinen pyyntö voisiko joku tulla ottamaan sen alas. Mutta sittenensin soitti ja sitten  ilmestyi muurarin apumies paikalle ja poisti sen. Ohessa erittäin suttuinen kuva josta työturvallisuusasioita ei liiemmin voi tarkistaa. Teline on jo melkein purettuna kuvassa. Työn jälkeen nautimme GT:t. Oli aika kuuma päivä , näes.

Lisää kuvateksti

Ystävällinen mies samalla kertoi että rännit ovat niin täynnä roskaa että niitä pitäis pestä, jotteivät ruostuisi. Poikani kipesi ylös ja minä perään pikkulapiota tuomaan. Ei oikein näytä ammattimaiselta ja ensi kerralla minulla on paremmat kengät ja pojalla turvavyö.Mutta homma tuli tehdyksi. Ensin kaivettiin  varovasti istutuslapiolla moskat pois  ja sitten vedellä huudottiin. Kummalta puuttui kokemus mutta omat ratkaisut toimivat hyvin.

Iso tupa saattin sen verran siistiksi että pidin kahdet "illalliset"  siellä.
Tulevana viikonloppuna vielä siivoan viimeisen nurkan ja otan kunnon kuvat. 

Tupa on aivan ihana. Unelma on nyt että ensi vuonna 11.9.2012 voisin pitää siellä pienimuotoinen  tilaisuus koska silloin on tasan 90 vuotta siitä kuin Kääpälän kiertokolu aloitti tässä tilassa. Ennen sitä olis vaan korjattava lattia, koska se on osittain niin huonossa kunnossa etenkin nurkissa.

Miniäni kanssa uskalsimme erittäin pitkän harkinnan jälkeen avata tuvan lattian pesuaukon. Hirvitti ihan kamalasti ja sieltä löytyi:

Ei oikeastaan mitään hälyttävää. Luulen ainakin. Maata ja tiiltä vaan.  Nyt nukkumaan.

Ennätyksellinen kävijämäärä ilahdutti. Kuvaton teksti tänään.

Eilen kävi melkein 400 ihmistä blogiani tarkistamassa ja tänään on jo 100 kävijää. Syynä tähän ryntäykseen oli koko sivun juttu projektistani Kouvolan Sanomissa eilen 7.8. Koska itse korjauksista ei kirjoitettu teen tehdystä töistä yhteenvedon. Jotain saattaa tietysti jäädä väliin. 


2009 
Syksy
Ensin tehtiin kuntotarkistus. Se dokumentoitiin yhdessä siihen astisen talon historiikin kanssa.Työn teki arkkitehti Pekka Hornamo ja meikäläinen.
Ja siltä pohjalta Hornamo teki korjaussuunnitelman työohjeineen.
Talossa on siis asuttu 1990 luvulle asti mutta suurtupa on ollut pelkkänä varastona ainakin 50-luvulta lähtien. Koska siellä kummittelee kuulemma.

2010
Alkuvuosi
Lopullinen korjaussuunnitelma valmistui.
Asuinpuolen ( n 80 neliöm.) lattiat avattiin, purueristeet ja kreosootilla käsitelty betonilevy  poistettiin. Sen alta löytyi multapenkkinpohja ja kaikki maa imettiin pois.
Muutettin pohja tuulettavaksi rossipohjaksi. Koolaukset, uudet eristeet, sähköt, vesi ja viemäröintityöt tehtiin.
Puulattiat laitettiin takaisin sellaisinaan. Kuistin alta kaikki meni uusiksi. 
Makuuhuoneesta löytyi taapettien välistä pintahometta, joten tapetit ja pinkopahvit poistettiin. Noin 10 m hirttä vaihdettiin koska yksi nurkka kuistin kohdalla oli ihan laho.
Seinät käsiteltiin vielä jollain homeenestoaineella , en muista millä!
Vanha pönttöuuni purettiin muurarin ja nuohoojamestarin pyynnöstä.

Syksy
Piha laskettin kauttaltaan noin 30 cm jottei vesi taas menisi kuistin alle.
Niskaoja kaivettiin pihan poikki noin 100 cm.n etäisyydeltä kuistista. Sinne laskettiin salaoja putki kankaineen , sorineen päivineen.
Kaikista huoneista poistettiin pahvit ja tapetit. Eristettiin Leijona kuitulevyllä ( 25 mm). 


2011


Tehtiin vähän runkokorjauksia vielä sisäpuolella. Sisäkatot otettiin alas ja löytyi keittiöstä hienot palkit katossa. Helmiponttipaneli tuli kattojen uudeksi materiaaliksi. 
Uusi savupiippu ja hormi sekä puu-uuni  tehtiin kohtaan missä ennen oli ollut myös kamina.  Pönttöuuni muurattiin uudestaan.  Pinkopahvitettiin koko tila ja loppusähkötyöt tehtiin.
Kaivettiin uusi rengaskaivo vanhan kohtaan ja samalla uudet sähkökaapelit laskettiin maahan. Uusi isompi sähkötaulu kytkettiin.
Pintasähkötyöt on nyt tehty osittain. Öljytäytteiset sähköpatterit asennettiin. 

Varmaan unohtui jotain. Jaa. Sen lisäksi on tyhjennetty iso tupa. Katto on harjattu, seinät pesty käsin ja lattiat imuroitu melkein valmiiksi. Navetta ja liiteri on tyhjennetty ja siivottu, maakellari osittain korjattu. 
Pihan puut jotka olivat liian lähellä tako on kaadettu , ympäristö raivattu raivaussaalla ja ekat puut kaadettu  jotta arvopuut saisivat  tilaa kasvaa. 


Vanha kämppä myyty, lasikokoelmani myyty ja niin myös turhat huonekaluni. Mieli on kepeä. Iloinen. Onnellinen. Talossa ei ole juoksevaa vettä. Joten en muista aina vetää  kun käyn kylässä - vessassa.
Kyläläiset ovat auttaneet ja tukeneet. Talon historia ja ajoitus on edelleen vähän auki. Kun joskus korjaan verhoukset toivon löytäväni jostain vuosiluvun. Jos Mäki-Laatu on vuodelta 1812 tämä voisi olla vanhempi! Saapi nähdä. 

Ajan likaisen patinan alta

 

Hitaat nettiyhteydet ovat verottaneet tätä kirjoittamista. Siksi ei ole paljoakaan kirjoitettu heinäkuussa.

Isosta tuvasta löytyi vanha ruokapöytä. Se pestiin. Vielä pitää poistaa vähän maalia , hioa varovasti  ja öljytä  mutta en lähde yhtään huonekalua nyt kunnostamaan. Huolehdin vaan siitä että ne ovat käyttökunnossa.  Huonekalujen vuoro on ehkä ensi vuonna tai joskus.

 

Mallia, jossa on pöytälevyn alla laatikkomallinen jalka , en ollut ennen nähnyt. Pitää tutkia onko se seudulle tyypillinen. Työkaluja siinä on kuulemma pidetty ja ruokaliluvälineitäkin sanoi joku. Saa kommentoida, jos tietoa on!

Elovalkeat 2011

 Kääpälän kylä oli tänä vuonna Elovalkeat - tapahtuman isäntänä ja tilaisuuden avasivat Elo-Matti ja Elo-Maija. EloValkeat on vuodesta 1973 vuotuisesti järjestetty tapahtuma"kuukausi" jonka isäntä on joku vanhan Valkealan kylistä.Nykyään kaikki kuuluvat Kouvolaan; ja kesäpaikkani on siis Suomen 20. suurimmassa kaupungissa. (hmm, mistä sekin luku tuli, voi olla ihan pielessä.). Asukkaita on Kouvolan kaupungissa 88 000 päätä, joista 182 asuvat Kääpälässä. Eli siinä mittasuhteet. 

Elo-Mattina on sama ystävällinen ihminen joka minulle veden on toimittanut tämän kesän. Edelleen kaivoni tuottaa aika savista vettä. Elo-Matti sanoi että minun pitää malttaa odottaa yhden roudan yli. Maltan, maltan kunhan routaa sulaa sitten ensi keväänä nopeasti ja heti.

Viitat avajaistapahtumiin kylässämme oli luovasti ratkaistu.Näitä traktoreita oli useita.

Itse tapahtuma oli minulle erittäin mielenkiintoinen Elo-Matti kun luki Kääpälän historiikin lyhyen version. Siitä opin että Peuhun juuret ovat peräti 1500 luvussa. Joskus kun kärsin uutiskuivuudesta kerron tästä lisää. Ja todella mielenkiintoista ja riipaisevaa oli kuulla Karjalan brigaadin tulosta paikkakunnalle. Niistä vaiheista kertoi Ylikomentaja. 2700 hehtaaria maata ja 500 hehtaaria vesistöjä pakkolunastettiin kun varuskunta tuli Vekaranjärvelle. Yksityiset omistajat joutuivat luovuttamaan 800 hehtaaria, muut alueet tulivat kunnailta ja yrityksiltä. On ollut todella vaikeat ajat silloin henkisesti. Jälkeenpäin sain kuulla että ihmisille oli tarjottu joko rahaa tai maata/ ranta tontteja tms  kauempana. Toiset ottivat rahat, toiset maata ja muutama kai jotain siitä välistä. Mutta vaikeata on ollut. 


Jonkun rakennuksen ( olisko Uimahalli) on piirtänyt kai Jussi Suomela ja Howard Smithin iso freski on talon ulkopuolella. Sotkussakin on yksi hänen töistä. Eräs kyläläinen kertoi että siihen aikaan Howardin kankaat näkyivät muutenkin kylässä. ( Vallila kankaat, osa on otettu muutama vuosi sitten uustuotantoon).

Freski on aika lailla kärsinyt ulkoilmasta ja kaipaisi kunnostusta. Se on niin tyypillinen Howardin työ 70-luvulta. Howard sattuu olemaan rakas ystävä.

Kääpälän kylä on varuskunnan ylikomentajan sanoin"Miesten keskuudessa SUOMEN TUNNETUIN KYLÄ" kun varusmiespalveluksen on suorittanut siellä noin 100 000 miestä . 

Edellisen tekstin julkaise- nappia jäi painamatta 29.7 .

Nyt sitten uuteen tekstiin. Lyhyt tämän kerran. Siivosimme siis joitakin viikkoja sitten navetan osittain ja tehtiin "uudet" lattiat sinne. Mutta myös löysimme taas ihania juttuja mm. 60 -luvulta olevan Stihlin vanhan moottorisahan, jonka annoin metsurille. Hän kertoi että se lähti toisella nykäisyllä käyntiin. Ja oli todella vanhat bensat siinä moottorissa. Olen kuullut pelkkää hyvää Stihlin tuotteista ja kun hankin itselleni raivaussahan merkki lienee Stihl.

Alla näkyy missä pölyssä me kaksi astmaatikkoa ( poikani ja minä) sekä miniä teimme työtä.

Itse ei ihan taivaallisesti ilahdu vanhasta aika tehottomasta moottorisahasta mutta sitä enemmän sitten ao. löydöistä.

Koska kukaan ei halua museossa asua päätin repäistä ja hankin tuttavan kautta lepohetkiä varten uuden ajan pihakeinun. Se on ihan älyttömän ihana ja mukava. Huomaatte varmaan myös miten hyvin nurmikko on kasvanut. Olen vaan unohtanut kuvata.

Pojan piti tietysti kokeilla keinuani ääriasentoja. Ja hyvin se keinuu.

Miniän kanssa nauratti kun Max pyysi/rukoili apuamme. Mutta hän ei tosiaan päässyt pois tästä. Mikään vaaratilannetta ei ollut mutta kun vatsalihakset eivät ole kunnossa niin meidän piti mennä kiepsauttamaan tuolin takaisin perusasentoon.

 Tänään oli paljon arvovieraita. Naapurini Liisa ja Jukka Laurila ( s. 1927) sekä myös Villstedtin Onni ( s. 1922 ) poikansa kanssa. Ja Juuman Eila päivällisellä. Paljon lisätietoa sain heiltä. Onni kertoi että aikoinaan oli pihallani myös pärehöyläämö/hiomo?, joka oli osittain avoinainen "lato". Joskus 30 luvulla kun hän renkinä oli viemässä useita hevosia ( naapurin) jonnekin laitumille kun nousi kamala myrsky ja hevoiset hakivat hänestä suojaa ja tallasivat häntä. Myrsky pyyhkäisi kylän yli ja vei ladon siten että se vaan rullasi pois. Myrsky vei myös kattoja ja siirsi peräti yhden mökin savupiippuineen kokonaan muutaman metrin. Savuhormi oli niin hyvin muurattu että talo pysyi kasassa,se vaan siirtyi. 

Sitä edellisessä kuvassa oli myös reki. Jukka L. katsasti kirkkorekeäni ja totesi että etuosasta puuttuu vanerilevy joka suojaa talvisin tierasta. Elävä ? = minä taas ihmetteli mitä tämä sana on. Jäätiera on tarkempi sana. Selitys tulee vasta Napoleonin kuvan alapuolella jotta ehtisit vähän miettiä.

Suomen kielen oppitunti numero xx:  HUOM! voi olla myös vaan täkäläistä suomenkieltä. Siis ei minun vaan paikkakunnan (selvennykseksi eli  kirjoittajan kommentti) .

Jäätiera on sitä mikä hevosen kaviosta nousee talvisin rekeheen ja jäätyy sinne.  Wikipediasta kun etsii joutuu Kalevala. nimistöön ja törmää nimeen Iku-Tiera Nieranpoikaan . Kuura,Tuura ja  Teura ovat on muunnoksia tästä Tierasta myös.  

Reki sanan taivuttaminen oli kyllä todella vaikeata. Siksi varasti jostain joululaulusta oman illatiivimuodon tästä hankalasta suomenkielen sanasta. Ja lienee sekin väärin?

Sekalaiset tunnelmat työleirin lepohetkistä.

Lepopaikoista yksi niistä tärkeimmistä on tietysti huussi. Tämän kuva sain pojalta heidän lomansa jälkeen.

Viime vuonna ärsytti  käsienpesupaikan epäkäytännöllisyys. Oli erittäin matala pöytä, jonka päällä oli pesuvati ja sanko. Mutta kun paljon raataa ja kun takana on jo yksi välilevypullistuma vuodelta 2005 asialle piti tehdä jotain.  En uskaltanut enää luottaa siihen että väsyneenä aina muistan kiristää sisäisen korsetin kun pitäisi nojata alas käsiä pesemään. Claes Ohlsonista löysin istutuspöydän joka sopi mainiosti myös käsienpesupaikaksi. Olin jo talvella löytänyt KRaudsta pronssivärisen vesiastian hanalla. Ja eräs vieräs toi mansikka-aikaan romanttisen sangon täynnä mansikoita. Siitä tuli sitten maljakko ei niin romanttiseen paikkaan. Käsienpesu on minusta ollut selkeästi paremmin hoidossa mikä on kuumana kesänä erittäin tärkeä asia.

Söimme myös hyvin ja miniäni teki perästi kahdesti mozzarellaterriinin joka oli kuulemma helppo tehdä. Maukas se oli.

Aina kun ruokaa tekee kaksi mäyräkoiraa seuraa , jos.....Oikeastaan tämä on vähän ärsyttävää koska olen itse aika nopealiikkeinen enkä aina muista että ne pirulaiset siellä takanani ovat. Pariin kertaan melkein kompastuin niiden päälle.

En ole juuri lainkaa kirjoja ehtinyt lukea. Minä joka yleensä lomalla lukee toistakymmentä kirjaa.

Nyt on vaan niin väsynyt ollut iltaisin. Mutta onneksi Napoleon eli Nappe huolehtii siittä ettei perheen sivistystaso laskee.

Gin Tonic tauolla ja hengityssuoja  kaulassa on todisteena siitä ettei tauko ole pitkä.

Tuvan seiniltä löytyi erilaisia viestejä menneestä . mm ao kirjoitus, jssa lukee 19.päivänä kesäkuuta 1916. Myös "kirkkovene"kuva löytyi. Kaikki on säästetty.

Rakas poikani Max.

Paljon hyvää syötiin ja grillatiin lihaa. Max osoittautui aikamoiseksi virtuoosiksi. Aina vaan hän tiesi milloin erilaiset ruuat olivat valmiina. Minäkin kokeilin, kerran. En vaan tiennyt millloin oli valmis.

Todella sääli hienoa lammaslihaa. En enää grillaile. Lupaan ettei kukaan jäänyt tätä herkkuakin kaipaamaan.

Mutta kaipamaan jäi aina Napoleon kun Max ja Saara lähtivät uimaan, kauppaan tai Kotkaan Merimuseo Vellamoa ihastelemaan. Tämä koira ei tykkää kun omistajat poistuvat näköpiiristä. Aika surkea ilmestys.

Nyt makaan sängyssä ja odotan ulonilman alkua. Saapi nähdä tuleeko edes!

Ihmeellinen herätys

Eräänä aamuna kun tyättäreni vielä oli täällä heräsimme siihen että joku koputti ulkoovea. Klo 8.20 aamulla. Itse olin nähnyt unta siitä että poikani Napoleon-koiran häntä hakkasi ulkoovea ( se on aika kova höäntä). Nousin ja menin muka avaamaan ja huomasin että ääni tulikin hormista. Totesin unenpöpperöisenä  tyttärelleni että "taitaa olla joku lintu joka on jäänyt jumiin hormiin". En muuten yleensä nuku näin myöhään mutta natoni oli miniänsä kanssa ja tyttäreni Peuhussa käymässä  ja kai olimme vähän juhlistaneet tätä tosi harvinaista tapahtumaa. Tytär kun asuu Ruotsissa ja oikeastaan exnato kasvamassa kiinni Myrskylän mökkiinsä.
Katosin ulos ja huomasin että uudet tikkaat olivat viritettyinä katolle ja tajusin että peltimies olikin päättänyt toimittáa savupiipun pellit kolme päivää käyntinsä jälkeen.

Mielestäni ikuistin tapahtuman mutta kuvat ovat kadonneet jonnekin. Joten nuohooja saa y.o. kuvassa toimia peltimiehen stuntmanina. Kukaan muu kuin minä ja he eivät näe mitään eroa kerta kuvakin on niin surkea. He tuskin blogiani lukevat.

Sotare ei ole suutari suomeksi.

Joka kertaa kun pitäisi sanoa nuohooja sanon suutari. Murare on muurari, timmerman on timpuri, målare on maalari mutta sotare on nuohooja. En millään tahdo muista sitä sanaa ne harvat kerrat kun sen tarvitsen. Tulee suutarin sanan jälkeen seuraavaksi aina päähäni sana nokikolari joka lienee Aatamin aikainen sana. Oikea kuitenkin.

Tämä nuohooja oli niin laihaa sorttia että olisi itse mahtunut piippuun. Ja mukava mies oli myös.

Hauska poikani yllätti myös omine varusteineen. Mulla oli hanskat , saappaat, vanhat housut ja paita.

Edessä oli huussin tyhjennys.

Sen jälkeen rentoilin vähän. Ja poika otti kuvan. Joskus minullakin oli niin kauniit sääret. Joskus hyvinkin kauan sitten. Nyt maan vetovoima on kyllä päässyt yllättämään jokaista ruumiini osaa. Oikein nauratti kun kaukainen tuttava kävi kylässä ja mies otti meistä kuvia. Totesin niitä kärsiessäni että "hitto että olemme vanhentuneet". Tapasin hänet edellisen kerran toista vuotta sitten ja ennen sitä noin 30 vuotta sitten.

Viime maanantaina oltiin kaislatalkoissa.

Uimaranta oli päässyt pahasti kaisliintumaan. Kyläyhdistys oli saanut vähän rahaa kaupungilta ja saimme ( muutama kuvaa alaspäin näkyvän) leikkurin sillä rahalla käyttöömme. Kun oli leikattu , leikkuujätteet ajettiin alla olevalla häkkyrällä maahan josta "tarttumasaksilla" varustettu kone niitä nosti traktoin lavalle.

Sen jälkeen jätskille Kääpälän kauppaan.

Minun piti oikeastaan tänään näyttää kuvia tuvan pöydän pesemisestä mutta kameran akku oli niin tyhjä että se jää seuraavaan kertaa. Olen myös istuttanut joitakin kukkia joiden nimet ovat kadonneet jonnekin kuistin sotkuun.Kun nimipussit löytyvät laitan myös kuvat yleiseiksi naurun aiheeksi.

Nyt nukkumaan. Olen taas, runsaan kahden viikon todella tiivin yhteiselon poikani, miniäni ja heidän kahden koiransa kanssa , onnellisesti yksin. Olen elänyt 10 vuotta yksin ja huomaan että hiljaisuus ja yksinäisyys ja tilaa itselleeni vaan on niin ihana juttu. En oikein ole tajunnutkaan miten olen vieraantunut yhteiselosta. Vaikka kaikki meni kohtuullisen hyvin. Paljon tekivät töitä, paljon söimme, hyviä viinejä maistelimme  ja koko kevän karppaillut taisi palata vyötärölleni.

Ja eka perunsato on nostettu!

Suomenkielen koulu; nato on siis miehen sisar. Kun koivonoksilla huiskii  niin täällä muistaakseni liuhdottiin tai jotain sinne päin.