sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Kadonnut laskutaitoni

 Vuonna  2009 heinäkuussa kun ostin Peuhuni tontin määäräala oli ilmoitettu neliökilometreinä. Vasta kun tarjous oli tehty ja hyväksytty minulle selvisi että oli tehnyt aikamoisen päässä-laskuvirheen. Olin päätynyt niitä nollia tuijotellessani että tontin koko oli 3400 neliömetriä ja hiukan huolestuneen mietin miten jaksan sellaisen hoitaa. Mutta  tontin koko on siis 3,4 hehtaaria, josta  vajaa 2 on metsää. Enkä edes mieti sitä hoitamaista.  Se on tosiaan tällä hetkellä haasteista pienin.

Pari viikkoa sitten uskomattoman loistava päässälaskutaitoni iski taas. Olin puutarhakaupassa ostamassa siemeniä uutta nurmikkoa varten. Ihan ammattitaitoisen myyjän kanssa käytiin läpi erilaisia sekoituksia ja tein valintani. Enää piti vaan päättää kuinka monta kiloa siemeniä tarvitaan. Myyjä luki riittoisuudet ääneen ja minä laskin päässäni. 10 x 10 on sata , kyllä. Ihan oikein jotenka kun etupihani on ainakin  15 metriä kertaa 10 niin paljon menee siemeniä.  Ostin siis 10 kiloa. En edes reagoinut kun myyjä sanoi että tällä saa sitten Stadion- kentänkin viheriöimään. Minullahan on valtava tontti!!

Huomasin virheeni vasta pari päivää myöhemmin kun tarkemmin luin tuoteselostuksen. 10 x 10 on 100 mutta kun on kysymys neliömetristä niin oikea vastaus kn 10 eikä 100.  Alla se 10 kg:n säkki.


Ja alla se 2.5 - 3 kg:n pussi joka riittää muutamaksi vuodeksi.
Piti van ottaa lusikka kauniseen käteen ja käydä kertomassa mitä oli tapahtunut.


Kiusallista tässä on että olen muka ekonomi. Onneksi en sentään laskentaekonomi vaan markkinointiekonomi. 

En ole muodin alla minkä totesin viikko sitten kun sattumalla erehdyksessä tutkin mitä olin sinä päivänä vetänyt päälle aamulla. Päätin ottaa kuvan itsestäni, kun jalassa oli aivan vääränkokoiset miesten työhousut, jotka tuskin pysyvät ylhäällä, miniäni saappaat ( sori Saara) ja kauan sitten kaseerattu virheostos-TPaita jossa kukkia, paiselykuvioita ja pieniä lasikristalleja. Erittäin likainen tukka, jne jne. Ruutuhousut, kukkapusero ja raidalliset saappaat. Aika komea näky.
 Kuvasta ei tullut mitään kun en osannut itselaukaisijaa käyttää. Juuri silloin joku kopetti oveani ja sisään astui paikkakunnan valokuvaaja, jolle ojensin huonon kamerani.Eli tämän näköinen on bloginkirjoittajanne kun ei liiku muotoilun maailmassa vaan Kääpälän Peuhussa.

Vähän tämän jälkeen, siis viikko sitten, eräs paikkakunnan pariskunta, jonka rouva on tavattoman hyvä ruuanlaittaja ja leipoja toi minulle pienen kakun, sekä taimia. Synttärit olivat tulossa. Se rouva oli tarkasti kunnellut mitä olin saanonut. Olen päättänyt ettei minulle saa tuoda mitään tavaraa ellei se ole vanhaa talonpoikaiskamaa mutta mielellään saa tuoda omasta puutarhasta taimia. Ainoa 100  kielletty on niitä Eerikoita, vai mitä niiden nimet ovat ( ne jotka näyttävät katajilta). Nämä vielä istuttivat lahjansa johon myös kuului iso lipstikka sekä ruohosipulia.




Kasvimaani voi hyvin.


Kuten muutama yrtti ja kukkasenikin.


 .



Joku tupakkakukka se joka ei ole miljoonakello.

lauantai 18. kesäkuuta 2011

Muurari soitti taas.

Oma hauska laatuaika Kanadanserkkujen kanssa on nyt ohi.
 Suuntasin heti maalle kun viimeinen serkku oli viety Vuosaaren metroasemalle.


Oli tosi jännä hetki, koska muurari soitti torstaina 16.6. että kaikki on tehty. Ja tänään lauantaina 18.6 avasin ovet jännittyyneenä. Hellan piti olla antiikkilaastilla käsitelty:


Ja olihan se.

Ja pönttöuunin piti olla valmis:



Ja olihan se.


Olen siivonnut viisi tuntia. Eikä loppua näy. Mutta pönttöuunilta puuttuu vaan pintamaali ja että itse muuraukset kuivuisivat. Kesän jälkeen vasta uunin saa ottaa käyttöön. 



Murusia ja palasia ja pölyä on kaikkialla muttei haittaa. Muurari ja hanslankari olivat tehneet yllätyksen minulle, eli korjanneet ja "pinnoittaneet"  vanhan  hormiston yläsosan, joka tuli esille kun alakatto aikoinaan poistettiin. Kun laastit ovat kuivuneet voin itse käsitellä yläosan antiikkilaastilla. Itse muurin maalaan erikoisvärillä jonka nimi on päässyt unohtumaan. Pitää muistaa kysellä kirvesmieheltä. Uuden puuhellan osalta aikomuksena on myös että ehkä kalkkimaalaan kaikki pinnat vielä. Hmmm.. sanat "aikomus" ja "ehkä" samassa lauseessa vaikuttaa hieman epävarmalta projektilta.
Nyt tämä siivooja menee nukkumaan. Huomenna lähden aamulla korjamaan todellä typeränhauskan erehdyksen jonka olen tehnyt. Siitä saatte makeat naurut.

torstai 16. kesäkuuta 2011

10 000 lukija lähestyy, ilmoita minulle kuka oletkaan. Kannattaa.



En lupaa aarrearkkua mutta jotain pientä sinulle joka olet kävijä numero 10 000.

Rakastan tätä kuvaa maakellaristani. Otettu pari viikkoa sitten. Maakellari piti hyvin talven yli hillot kunnossa. Pintahometta oli purkkien päällä ja hyllyllä, koska ilmanvaihto ei vielä on kunnolla hoidettu.

Lauantaina lähden tiluksiani tarkistamaan. Muurarilta ei ole koko viikkoon kuulunut sanaakaan. Mielenkiintoista.

maanantai 13. kesäkuuta 2011

Pikapyrähdys Peuhussa

Torstaina 9. kesäkuuta lähdin illalla ajamaan taas Kääpälään. Olin ottanut perjantain vapaaksi koska muurarin piti olla valmis torstaina. Minun piti siivota koko perjantain ja sitten lähteä Ahvenanmaalle.
Pikku hiljaa minunkin projektini rupeaa etenemään kuten muiden projektit. Muurari ei ollut valmis enkä päässyt siivoamaan. Siivota halusin koska 17 -18.6 piti tuoda Kanadan serkku + siippa Peuhuun. Peruttu on. Tältä näytti kuin saavuin paikalle.





Ei ollut valmis mutta ei maailma siihen kaadu. Taas vaan hanslankari venyy ja venyy.  Mutta antiikkilaastan koepala joka tehtiin jo  helatorstaina on nyt sitten ikuistettu. Varmaan hellasta tulee hienon näköiseksi.



Pojan ja miniän piti tulla viikonlopuksi ja sekin peruttiin. Paljon on siis multaa vielä pihalla pinoissa. Mutta sain hienot kuvat kun muurari on töissä. Lohdutti kovasti että paikan päällä sain seurata näitä töitä. Itse en muuta tehnyt kuin siivosin, asetoonilla pesin ja pullovärillä mustaksi maalasin vähän teräslistoja. Kuvat unohtui niistä.  Pönttöuunin tilanne oli seuraavanlainen.






Ulkona marjapensaiden keskellä hiipi aivan vieras kissa ja yritti ystävällisesti vähentää myyräkantani luulen. Aivan ihana kuvasarja. Kissa liikkui niin makeasti, hiljaa hiipien.





                                                En nähnyt että se olisi saanut mitään.


Muuraustyöt etenivät perjantaina. Oli mielenkintoista seurata  itse muuraustyötä ja pienen pieni harmi pieleen mennestä aikataulusta oli  jo unohtunut. Saavat serkut tulla uudestaan Suomeen.













Kevyt lounas kuumuudessa toi hengähdystauon.



Ja ylin rengas on jo paikallaan ja enää puuttuu , olisiko se ylin friisirengas vai mikä ! Huomaa mielenkiintoinen rakennelma joka avulla muurari pääsee ylöspain. Nämä styoxikivet on aika fiksu juttu.

Ja huomaa myös miten vähän nyt enää on on tilaa ylimmän renkaan ja vanhan palomuurin yläosan välillä . Tämä ahtaus asetti aikamoisia haasteita lauantaiksi. En vaan ollut niitä todistamassa enkä vieläkään tiedä miltä näyttää koska:


iltapäiväällä perjantaina lähdin autolla taas takaisin Helsinkiin, suihkuun, illalliselle kummitädin luo yhdessa Ranskan serkun kanssa, pikaiset yöunet ja sittten aamulla Turun satamaan. Tämän näon jätin taakseni.


Lattialla odottavat ylimmän kerroksen sementtirenkaat, joita jollain lailla pujotetaan sen erittäin ahtaan aukon kautta sisään.


Tätä enempää en voi kirjoittaa koska en tiedä mitä on tapahtunut lauantaina ja tänään maanantaina 13.6 .
Lauantaina 18.6 pääsen vasta taas Kääpälään. Serkkuja viihdytän nyt Hesassa kotonani ja heitä on sitten nyt sitten 4 eikä 2. Sen jälkeen en kyllä lähde Peuhusta minnekkään yhtenäkään viikonloppuna ennen 6.8. Silloin on privaattifestarit tiedossa Vironlahdella. Aleksi ja Kaisa, olen siis tulossa. En vaan osaa Facebookissa muuttaa "ehkä tulen" muotoon  #tulen".

torstai 9. kesäkuuta 2011

Helatorstaista viikonlopun yli ja muurari kävi kääntymässä

Modemi hajosi kotona. 3 ½ tuntia olen yrittänyt asentaa uuden welhon/DNA:n ja IT- tuen kanssa. Onnistumatta. Päivitys nyt siksi lounaan aikana työpaikalta. DNA ehdotti, että käyttäisin tukena jonkun IT -kavereistani ( kuka teistä) , heille kun ei  kuulu tekninen asennustuki. Tuotteelle, jonka ostain heiltä ja jonka vuoksi soitin heidän tekniselle tuelle. HEI HALLO!!! Eilen illalla otin sellaiset kierrokset joita en ole vuosiin ottanut. Poika raukka sai kuulla kunniansa. Minulle hän todella väitti että kuluttajan itse pitää osata asentaa. Vaikka  heillä on maksullinen jonotusaika, jossa ei edes ilmoiteta veloitushintaa. Jonotusaika tekniseen tukeen! 
En tajua mitään. Ja kaiken kukkuraksi todettiin että uusi modemi on rikki! Siihen päätyivät minä, WELHO/DNA ja yrityksemme  IT-TUKI. Uusi modemi,  hain sen alkuviikolla. Tämä oli sitten kuukausien pahin vuodatus. Jäklar anamma.

Muurari kävi helatorstaina tarkistamassa toimiiko uusi/vanha Högfors hellani ja toimihan se. Vähän vaan savutti sisään ja pitkän savupiipun johdosta veto oli hyvä. Ja tietysti hyvän muurarin ja hanslankarin ansioista.



Perustin myös elämäni ensimmäisen kukkapenkin. Salkoruusuille.

Masa auttoi tulevan perunamaan kääntämisessä koneella, jonka nimi pääsi unohtumaan.Alkoi M-kirjaimella.



               Ennen sitä olin piipahtanut Tampereella vuorokaudeksi  veljen/kummipojan ylppärijuhlissa.



Jottei oma poika ja miniä pääsisivät laiskistumaan oli tehty työleirin listat. Jätin  ne heille kun lähdin juhlimaan. Ja hyvin siitä selvittiin pitkän pyhän aikana. Siis Max ja Saara. Sain kuullakin pojaltani etten kuulemma juuri mitään tehnyt.




Rohkea rotan syö, niin luulin aikoinaan että sanonta kuului.Mutta uskalsin taas istuttaa perunoita. Ihana kuokka löytyi liiteristä. Se on aarrekammio.



Sunnuntaina istutin perunat. Viime vuonna istutin  9 kg ja sain 2 kg. Nyt istutin viisi kg , saa nähdä tuleeko 1 kg, silloin on jo aikamoinen saantoparannus tiedossa. %-sti.




Ja istutuslaatikot ovat valmiina. Viime vuonna niitä oli 4 , tänä vuonna 4 ½ .  Se puolikas  koska löysin pienen ihanan lavakauluksen liiteristä.Uusille lukijoille tiedoksi, maakangasta lla, multaa sisään. Lavakauluksia voi saada ilmaiseksi aika monelta yritykseltä. Kekkilän vastaavat viime vuoden hienot laatikot maksavat 69 e /kpl. Ajan patinaa vaan ei niissä ole.



Poika ja miniä muokkailivat pihan. Multaa on tulossa tällä viikolla.


Ja lopuksi heitin joitain planttuja säkkiin kun en ehtinyt muutakaan tehdä niille. Nämä tulivat kaupan päälle tuoksupelargonieni kanssa. En tiedä miksi. Ehkä siksi että pelargonitaimien piti olla isoja ja olivat aivan surkean pienet. En jaksanut valittaa.


Säkissä kasvaa alla olevat taimet. Jos kasvavat. Jäivät pariksi viikoksi pussiin. Isoinkarvillea on toisen kukan nimi. En oikein hahmota miten se nimi rakentuu. Sanonko iso- inkarvillea.Tai isoinkar -villea? En ole ikinä kuullut  tätä sana. Oletan että peruskukan nimi on inkarvillea tai inkarville ja määritelmä lienee iso.Moneenlaisiin asioihin saa nähtävästi aikansa kulumaan kun istuu ja miettii tätä maailman menoa ja näitä suomen kielen ihmeitä.




En ole edes ehtinyt googlata minkälaisia niistä tulee ja mihin ne istutan. Saavat nyt jäädä tähän vähäksi ajaksi. 

Viikon yllätys:

Muurari yllätti ja ilmoitti kirvesmiehelleni (?), ei minulle,  viime keskiviikkona että tuleekin 6.6 jatkamaan - tekemäään pönttöuunini. Kirvesmies soitti mulle. Kerroin hänelle etten tiennyt asiasta ja ettei ole vettä , ei betonimyllyä eikä hanslankaria. Hanslankaria kuulemma oli, koska muurari oli soittanut hänelle suoraan? Minun tietämättäni oli soittanut miehelle, joka tekee talkootyötä ja jonka lapset ovat kesälomalla. Tosi  noloa taas kerran.
Hän on vaan ihailtavan tyyni. Minua hävetti.

Joten pihalla oli viime viikonloppuna taas uusia kasoja.



Lähden torstaina illalla vuorokaudeksi katsastamaan tilannetta ja muuraria auttamaan. Jospa hän tarvitsee tosi vahvan naisen ja taas siivoamaan.
 Viikonlopuksi menen serkkutapaamiseen Ahvenanmalle. Kiva juttu.
Meitä on 21 serkkua isän puolelta ja 17 saapuu.