tiistai 26. huhtikuuta 2011

Valmistelutyöt pinkopahvitusta varten


Kuvassa minä  imuroin tulevaa olohuonetta/ varamakkaria. Koko huone tyhjennettiin ensin. Siihen sain sopivasti kantoapua kun myöhemmin tähän juttuun ilmestyvä metsuri saapui  ekaan työvuoroonsa. Olin edellisenä iltana myös  pyytänyt pihalle ilmestyvältä naapurilta kantoapua sopivasti samaan aikaan. Pian kukaan ei uskalla ilmestyä pihalleni koska joutuu auttamaan. Sanoin metsurille kun naapuri ilmestyi paikalle että nyt meinaan vähän törkeästi käyttää sinut hyväksi. Siihen hän vastasti että naiset ovat aina käyttäneet hänet hyväksi. Sitten herrat kantoivat 2 sänkyä ja yhden painavan kaapin ison tuvan puolelle.


Sekä tyhjensivät peräkärrystä seuraavia tavaroita ja kantoivat ne tupaan ja muihin koloihin:


entisen appikukon tekemä höyläpenkki
ruuvipenkin
4 kaunista jugendtuolia
talonpoikaislipasto
pienoiskasvihuone
patja
vannesaha sekä siihen kuuluva pölynimuri
appiukon tekemät puumarionettinuket


Nämä kaikki plus painepesurin sain rakkaalta exmieheltäni. Todella kaukainen ex, erosimme jo v. -85. Meillä on yhdessä kaksi ihanaa lasta ( -78 ja -82) jotka kai ovat jonkun määritelmän mukaan jo aikuistuneet.  Naperoita ovat ja pysyvät!

Nojaa , exmies muuttaa isosta talosta keskikokokiseen kerrostaloasuntoon ja siksi sain em. tavarat. Oli vähän herkkä hetki kun hain kamaat. Paljon muistoja tulvi päähän. Lipaston ostimme hoitopöydäksi keväällä 1978. Tuolit kuuluvat vanhaan vuiipurilaiskalustoon. Siihen kuuluva astiakaappi on mihun kaupunkikodissani ollut erostamme lähtien. Näistä tulee joskus kuvia myös.


 Metsuri ja raivaussaha



Koko tontti on aika risuiseksi kasvanut. Sovimme nyt että pari päivää tehdään raivaussahahommia. Olimme jo aikaisemmin kiertäneet tilaa jo keskustelleet  näkemyksistämme. ne olivat onneksi aivan identtiset. Tämä kyläfilosofi katsoo kokonaisuuksia, miettii luonnon tasapainoa kasvustosta  ötököihin.

Tässä pari kuvapari ennen ja jälkeen:
























Nyt on paljon kauniimpi näkymä lammelle. Kun olin juuri  talon tällä eteläpuolella haravoimassa kuulin lammelta ihmeellisen äänen ja tajusin että joutsenet ovat lemmiskelemässä. Kaikki eivät pääse sellaisia näkymiä läheltä seruraamaan.


Seuraavan päivänä ilmestyi toinen kyläläinen mukavan lastelastensa kanssa pihalle ja hekin joutuivat kantohommiin. Koska irtolava oli tyhjä siihen kannettiin kaksi epämukavaa ruskeata 70 luvun vakosamettinojatuolia. Vähän likaantuivat rempoan aikana mutta jos joku haluaa saa tulla hakemaan ensi viikonloppuna.  Kuva alla on otettu kun ekan kerran kävin talon sisällä vuonna 2009.




Nyt yritän katsoa Churchilliä jo jaksan. Lääkärin doagnoosi oli sama kuin omani. Poskiontelotulehdus.  Olisi ollut fiksumpaa mennä lääkäriin jo viime perjantaina kun ekat oireet alkoivat. 2 päivää kotona taas. Olin jo viime viikolla 4 päivää kipeänä.

maanantai 25. huhtikuuta 2011

Välikaton läpi mentiin jo

Muurari ja hanslankari ovat ahkeroineet näissä kuvissa noin 4 ½ päivää.


Ei voi muuta kuin ihailla 
ergonomista työskentelytyyliä.


Yllä olevalla vekottimella oli joku nimi, mutta unohdin sen. Sillä joka tapauksessa huolehditaan siitä ettei laastia jää pintaa.
 Kurkistus hormistoihin



Ja tässä rakennetaan jo seuraava taso. Ei mene monta työpäivää ja sitten ollaan jo katon läpi. Nyt tulee muuraushommiin viikon tauko. Muurari on eläkkeellä ja innokas matkustamaan.

Pääsiäinen näkyy kyläkaupassa.

Kääpälän kauppa on osaa katoavaa kulttuurimaisemaa. Himskatin ABC,  joka edustaa nykyajan visualista saastetta, on joitakin vuosia sitten tullut neljän kilometrin päähän Tuohikottiin. Se ja pikkukylille hyvin tavallinen toimintatapa olla ostamatta omasta kyläkaupasta tekee pahaa jälkeä kassassa. En voi muuta kuin ihailla kauppiasta joka sitkeästi päivästä toiseen nousee aikaisin ja lähtee tukkuun. Ottaa taloudellisia riskejä koska ei ikinä tiedä meneekö kaikki kaupaksi. Pieni liikevaihti ei kesta paljon hävikkiä. Mutta hän ei valita. Vaan jaksaa  yllättää oikein kunnon pääsiäisnoidalla:


 
  Tämä oli naurava noita.
Alla pieni museonurkkaus kyläkaupassa.

 
Kevät on tietysti saapunut Kääpälään vaikka se kesti. Kesti se muuallakin. 


Jos suurennat alla olevan kuvan näet tyyppillisen näyn monissa puutarhoissa.


Silmut menivät jäniksen suihin ja myyrä on nakertanut kasvin kuorta.

Itse rupesin sitkeän flunssan jälkeen ( joka ei vieläkään ole antanut periksi, nyt epäilen että minulla on poskiontelutulehdus)   taistelemaan lumikasojen kanssa. Pääsiäinen on harvinaisen myöhään tänä vuonna. Ei paljon auttanut. Lunta oli paljon liiterin edessä joka on itäsuunnassa ja pohjoiseen ovi aukeaa. Liiteriin olisi päästävä ja siihen meni melkein kolme tuntia.



Työkaluin maailman paras pistolapio. Fiskarsin. Suosittelen ehdottomasti kaikille, KAIKILLE. Se on aivan ylivetolapio ja metsurikin ihmetteli, tutki ja sanoin että onpa hyvä.
Rautakankikin oli kovassa käytössä. Ongelmani oli lumen lisäksi jää joka oli likuoven alla. Liiterin edessä on tie joka on tullut liiterin jälkeen. Ja se on korkeammalla kuin itse liiteri, Jää pakkautuu oven alle enkä saanut sitä auki. Ja kaikki kevän ja kesän työkalut oli siinä. Lunta oli kolmessa paikassa ja tämä oli haasteellisin. Muualla oli aivan 100 % :sti kevättä.




Pääsin ovelle asti ja huomasin kiukukseni että ovi ei silti liikahtanut. Jää oli nostanut sen pois kiskolta osittain . Sain sunnuntaina 2 miestä nostamaan se pois kokonaan ja onnistuimme  liuttamaan sen sen verran auki että pääsin sisän hakemaan kottikärryt ja muut puutarhavälineet.


Sen pituinen se tältä päivältä. Olisi pakko nyt löytää lekuriaika huomiskesi. Päänsärky ja hammaskivut vaivaavat. Olen elänyt Buranalla koko pyhän. Burana 800 ja simsalabim. Kaikki särky ovat poissa. 

















keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

MUURAUSTYÖT OSA 1

Monta hankintaa joutuu tekemään joita en ollut ymmärtänyt hoitaa. Mm. tikkaat, joita pitkin mennään katolle.

Nyt omistan  hienot pitkät tikkaat sekä toisetkin joista saa suoran tasonkin aikaiseksi.  Niistä on paljon hyötyä kun pitää ruveta pesemään tuvan seiniä vedellä ja mäntysuovalla. Honkkarista löytyi hyvään hintaan, kirvesmies soitti ja ehdotti että ostaisi minulle samalla kun itselleen hankkii. Hän on siis todellinen helmi, millaiset simpukat olivatkaan hänen vanhempansa. Ja minä kun kysin häneltä että "Mitä on honkkari?" ! 
Ellet asu Suomessa; honkkari = Hong Kong kauppaketju.

Katolle meno näyttä hurjalta  ja vaatii rohkeutta. Etenkin kun katsoo tukevaa pohjaa, jolla tikkaat seisovat.



Eiköhän ne yltävät maahan asti. Katolla oli taso valmiina ja toivottasti kurjet eivät ehdi siihen pesää rakentaa ennenkuin siihen asti päästään. Työt alkoivat siis sisällä kantamalla tiilet sisään.


 

Edessä uusi sähköuuni.



Hienolta näyttää. Ja Högfors on nyt talossa.


Pönttöuunin alustakin on valettu:


Pönttöuunilla ja uudella puuhellalla tulee yhteinen savupiippu.

Lunta oli muutama päivä  sitten  vielä paljon, mutta enää pohjoispuolella  ja katon lähellä.




Ihmeitä on ilmestynyt pihalleni. Kahden kauniin ison kiven rinnalle oli ilmestynyt kaksi valtavaa, valkoista kiveä.


Kuuluvat kuulemma muurarille ja jos tapaan häntä kysyn mitä näillä tehdään.
Ovat kuulemma styroxista.

Olen ollut neljää päivää nyt kotona kamalassa flunssassa. Ja koska tämä oli astmanjälkeisen elämäni eka flunssa niin kaiken tein väärin. Ensinnäkin unohdin matkalla kaksi iltaa ottaa hoitavaa lääkettä. En myöskään tiennyt että pitää tuplata hoitavan lääkkeen annostus jos iskee flunssa. Menin eräänä iltana nukkumaan ja ihmettelin siinä Milanon hotellihuoneessani että mikä kumma ääni kuuluu jostain.  Minulta se ääni tuli, minulla oli säkkipilliorkesteri keuhkoissa. Ennenkuin pääsin lekuriin oli mennyt muutama päivä ja sen päälle kamala nuha. Mutta tänään on eka  toivon päivä. Eilen meni 62 nenäliinaa, tänään paljon vähemmän. Pääsiäiseksi lähden  Kääpälään mutta talossani en tietysti vielä voi asua. Sisäänmuuttoviikonloppu on joko viikko 19 tai 20 (13 tai 20 toukokuuta). Epäilen että se on aikaisintaan 20.5. 

Jos voin perjantaina paremmin niin teen kevyttä ulkotyötä, lauantaina siivousta sisällä, koska 28.4 pinkopahvittaja tulee laittamaan ekat pahvit likoon. Harmillista etten pääse mukaan katsomaan. 
Työt häiritsevät kovasti yksityiselämääni. Pitäisi löytää jonkun joka käy kuvaamassa aina välillä. Sanna meinaa hoitaa pinkopahvitushomman yksin.

sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Vanha hella on 30 m päästä talosta

Lauantaina aamulla lähdettiin Kääpälä- ystävättäreni Eevan kanssa ajamaan Kääpälään. Mukana oli auton takakontissa upea hellani. Kesäajat  ja uusi asuinpaikkani Vuosaaressa tekee sen että perille päästään alle kahdessa tunnissa. Ihanaa.
Päätetiin ensin mennä moikkamaan kyläkauppaista ja yllätyksekseni kahvipöydässä istui hanslankarini.
Pääsimme siis heti pohdiskelemaan miten ihmeessä saataisiin hellan ylös ja ulos takakontistani. Ei ihan noin vaan nosteta takakontin reunan yli yli 120 kg painavaa valurautauunia.


Sovitttin tapaamisesta talon luona vähän ajan päästä ja kun sinne saavun  kaikki on jo valmiiksi suunniteltu. Katselkaa ja hämästelkää miten yksi mies hoitaa homman. Älykkyydellä.











Ja lopputuloksena hieno pino





Huomenna se kuskataan joko nokkakärryillä tai muilla sisään taloon kahden miehen voimalla.


Olen saanut teiltä lukijoilta ihanaa palautetta ja omaan sähkpostiini myös suoria kysymyksiä. Vastaukset yleensä laitan itse tekstiin. Tänään tuli kysymys kylän lumitilanteesta. Vastaus on helppo.


Lunta on ihan kamalasti edelleen.


Hyvin on sulannut mutta lähtötilanne oli aika vaikuttava. Päätin tänään varovasti lapioida maakellarin oven vapaaksi ja tein sen ilman suurempia murheita. Kun avasin oven niin eihän se auennut. Maassa oli niin paljon jäätä  enkä saanut sitä rikki hienolla muovisella Fiskars-lapiollani huolimatta sen aluminisesta reunavahvikkeesta. No problem, päätin hakea rautakangen liiteristä.



Homma jäi siihen. Kuva on otettu ihan normaalikorkeudesta, kinokset ovat yli metrin korkuiset kohdissa joissa on aurattu. Muualla on vaan noin 50 cm enää paikoissa jotka eivät ole etelänrinteissä.

Selkäni on edelleen sen verran kipeä että maakellarin aarteet saavat jäädä. Voi olla että se on tyhjä, koska en muista olenko sieltä kaiken jo hakenut. Korkeintaan siellä on pari hillopurkkia.


Piti myös ikuistaa mahtavan piirustukseni jonka lähetin muurarille avuksi?



Kuvasta saa ehkä jonkinlaisen aavistuksen siitä mitä tuleman pitää. Sähköuuni upotetaan edestä ja keraaminen liesitaso ylhäältä.Ja niiden vasemmalle puolelle tulee Högfors Nr 5.  Alaosaan  tulee paikka puille.


Talossani oli nyt ihan kamalan kuuma kun päällä oli 1 puhalluspatteri ja 2 öljytäytteistä sähköpatteria. Pitää olla kuuma jotta sementti kuivuisi.

Minä olin siellä  5 minuuttia ja olin ihan hiessä. Pelkkä ajatus millainen sähkölasku on tulossa sai minut hikoilemaan lisää ja kiipeämään ottamaan tämän kuvan. Pakko soitta KSS:ään ( Kymenlaakson sähkö) ja keskustella vähän laskutusperiaatteistani. Ainakin voisi tsekata millainen lasku on tulossa ensi syksyllä. En ollut tietysti ennakkoarviossa ottanut huomioon että marraskuusta - toukokuhun paahtaa 1 patteri täysillä ympäri vuorokauden. Tein viime syksyllä 2 vuoden kiinteän sopimuksen.




 Kova lumi on myös katkaissut puita. Tästä kauniista puusta olen vuoden aikaan julkaisssut aika monta kuvaa. Ei enää ole yhtä mahtava...




Nyt saunaan, huomenna töihin ja tiistaista - lauantaihin Milanoon Huonekalu- ja designmessulle. Ihanaa.

perjantai 8. huhtikuuta 2011

Pikakäynti Billnäsissä

Kävin tänään hakemassa puuuhellani. Miten niin kaunis esine voikaan aiheuttaa niin paljon päänvaivaa..

Tai oikeastaan talvi ja runsas lumihan sen teki. Olin vaan niin tohkeissani etten muistanut kuvata lainkaan tämän päivän hellanhakuretkeä. Muistutukseksi siis että tämän kaunottaren 1800 luvun lopulta hain ;




En ostanut Rakennusapteekista,  vaan jo viime syksynä intohimoiselta keräilijältä.
Ystävättären kanssa kaunotar haettiin tänään klo 16.00. Myyjä oli joutunut tilamaan aurauksen, kaverin ja nelivetoavolava-auton jotta hella saataisiin pois sieltä pellon keskellä sijaitsevasta talosta. 

Kaikki meni hyvin, hella on nyt autoni takakontissa ja huomenna matka Kääpälään alkaa. Hella vaan  painaa aika paljon. Minulta meni selkä viime keskiviikkona kun kannoin tätä "spångia" pitkin kyläläisen kanssa sähköuunini sisään. Ja tämä valurautainen  olisi saatava talon sisään jollain ihmeen konstilla huomenna tai sunnuntaina.


Spång on siis ruotsiksi se puinen liuska .
Kielitaitoni karttumiseksi voisi joku  kommentteihin lisätä tämän vekottimen suomenkielinen nimi. Tiedän tiedän, vekotin on paljon pienempi laite, mutta härveli oli myös minusta väärä sana.

On tiilellä komea nimi

Tarkkasilmäinen kyläläinen huomasi että tiilellä on melkeinpä sama nimi kuin talon emännällä. Minä olen siis Vaenerberg ja eräs nuoruuden kaveri kutsuu minut edelleen nimellä Titca ( tätä ei kyläläinen tiennyt) . Ei monta kirjainta mennyt väärin tiilitilauksessa.





Hellan  ( 120 kg noin) sisään kantaminen voi osoittautua aikamoiseksi haasteeksi koska piha on siis tämän näköinen enkä pääse autolla enää lähelle ovea:




Laastin tekoa varten muurari lämmittää veden tässä astiassa .



Ymmärtääkseni tilanne ei ole ihan näin primitiivinen, "kattilan" alle tulee kaasukeitin.


Rahan menoa ei voi estää


Siksi pitää iskeä kun löytää. Ostin jo yli kolmekymmentä vuotta sitten ekan kirpputorihuonekaluni, kauniin kirjahyllyn. Käyn täysin epäsäännöllisesti kirppareissa. Onnistuin syksyllä löytämään Lähetystorilta 2 tosi mukavaa nojatuolia. 45 e /kpl ja ainostaan kangas vähän nuhjuinen. Mutta jousitukset ja runko napakassa  100 % kunnossa. Näissä on niin hyvä istua.




Ja natoni kanssa kävin kirppareilla Riihimäellä toissa viikonloppuna ja tässä nyt kuva niistä hillopurkeista:



Vetoisuus 2,5 dl Niitä oli 13 kpl ja 12 niistä alkuperäislaatikossakin. Tällä hetkellä ne koristavat kämppäni avohyllyä, täynnä sahraminkukkaa, paprikajauhetta, kuvattua karpaloita, erilaisia pähkinöitä jne jne. Nyt veroehdotusta tarkistamaan...

Jippii..pieni positiviinen yllätys. Rahat tulevat joulukuussa. Ehkä saan talvella 2012 sitten  muurattua keittiöön kaminan tai sitten kunnostan kaivon keväällä 2012. Ennen olisin lähtenyt matkalle jonnekin sillä rahalla. Niin se maailma muuttuu, veikkoseni.
Sen pituinen se tältä illalta.