perjantai 2. marraskuuta 2018

Pieniä edistymisaskeleita tänä vuonna


Syksyllä yllättäen Kaitsuni palasi kuvioihin. Viime vuonna kivisokkelin korjaus oli agendalla mutta hänelle tuli muita hommia. Nyt oli kolme päivää aikaa minulle. Ensin kävin tai oikeastaan onnuin, etsimään kiviä. Vääränlaisia ja laatuisia kiviä poimin oikeiden ohella kun muut poimivat sieniä. Jotkut sentään kelpasivat. Mutta rapakivi ei kelpaa. En tiennyt mikä on rapakivi.








Ensin piti poistaa kaikki vanhat saumaukset kolmelta seinältä. Länsiseinä oli hyväsäs kunnissa. Muut eivät. 






Tämä kivi oli  liikkunut paljon. Emme käsitä miksi.  Syytä ei löytynyt,
 Koska syytä ei löytynyt työ jatkuu keväällä. Nyt tehtiin pari kerrosta ja katsotaan mitä tapahtu. 

Tämä on koko sokkelin hankalin paikka. Kunnostussuunnitelman tehnyt arkkitehty sanoi ettei sitä pidä lähteä korjaamaan siirtämällä kivi takaisin, koska silloin minulle tulee talon sisällä suuria ongelmia. Siellä on niin vinot seinät, ja ikkunat on asennettu ja korjattu aikaisemmin ja minunkin aikana vinouman mukaan. Kaiken joutuu purkaamaan jos täällä ulkona teen nyt muutoksia. Siksi se pitää korjata niin hyvin kun vaan voi.


Nyt näyttää tältä ja jatkamme siis ensi vuonna kun näemme mitä talven ja kevään aikana tapahtuu.
Tästät ei näy, surkea kuva mutta alin kivi puuttuu kokonaan...Iso reikä oli maassa.

Sitä vanhaa hiekkaa valuu ulos....




Kaksi kerrosta saumausta saatiin aikaiseksi. Sitten tuli liian kylmää. 




Pitää keväällä mietiä teemme. Ehkäpä uudet nokkalistat kokonaan .