Monta hyvää pointtia jos mietit yläkerran hyödyntämistä

 Napattu perinnemestari.fi -sivulta:

Toisen katto, toisen lattia

Kun ollaan huoneessa ja katsotaan ylös nähdään laipio eli sisäkatto. Jos talo on yksikerroksinen on se myös talon yläpohja ja ylimpänä on vesikatto. Jos talossa on useampia kerroksia, on kyseessä välipohja. (Vastaavasti alimman kerroksen lattia on alapohja.)
Suurin osa asunnon lämmöstä karkaa ylöspäin ja sen takia yläpohjan hyvä lämmöneristyskyky on erittäin tärkeä. Vanhoissa taloissa vintillä on yleensä sekalaista eristysmateriaalia: hiekkaa, turvetta, sammalta, sahanpurua jne. Mikäli nämä aineet eivät ole kastuneet, ei ole mitään syytä vaihtaa niitä toiseen materiaaliin, mutta yleensä on syytä lisätä eristettä, joka voi olla vastaavaa materiaalia. Mikäli eristeenä on turvetta se on erittäin hyvä materiaali, koska happamuuden takia home ei kasva siinä.
Helpoimmin hankittava perinteinen lisäeriste on sahalta ostettava puru. Parempi vaihtoehto on höyläämöltä saatava purun ja karkeamman kutterinlastun seos, joka on ilmavampaa. Moderni vaihtoehto on puhallettava ekovilla. Vanhat eristeet ovat usein painuneet, joten lisäeristettä kannatta laittaa reilusti.
Jos yläpohjassa on käytetty lisäeristeenä mineraali- tai lasivillaa, ei niistä välttämättä ole haittaa, mutta ne ovat kosteutta sitovina riskejä: jos niihin pääsee vettä, se haihtuu erittäin hitaasti ja voi tämän takia edistää home- ja lahovaurioita. Vuotavan katon lisäksi yläpohjan uhkana on alakerran huoneista ylöspäin vuotava lämmin ilma. Jos alemman huoneen laipio on pääosin tiivis, mutta esimerkiksi keittiön pinkopahvi on löysällä yhdessä kulmassa, alkaa ilma virrata tästä kohdasta vintille. Kun alhaalta ylös nouseva kostea ja lämmin ilma kohtaa vintin kylmän ilman ja seinän, kondensoituu höyry tässä kohdassa vedeksi. Virtaus ei ole välttämättä kovin suuri, mutta jos se jatkuu vuosikymmeniä, on lahovaara ilmeinen.





http://www.perinnemestari.fi/?id=65&id2=77

Oma taloni on aika heikoissa väreissä ja se on maalattu joskus ainakin 50 vuotta sitten öljymaalilla. 

Iisakki ry. järjesti taas hyvän tapahuman Kouvolassa jonka mainostin edellisessä kirjoituksessani. 

Opin seuraavat asiat:
Älä ikinä pese painepesurilla vaan tavallisella puutarhaletkulla.
Kastele ensin puu.
Älä pese soodalla vaan maalinpesuaineella. Pese alhaalta ylöspäin. 

Raaputa pois vanha väri joka helposti lähtee. Minun vanha öljyväri on aivan liituutunut. Joten lähtenee helposti. 

Koska tulen maalamaan öljymaalilla eikä öljypetroolilla niin maali ohennetaan öljyllä malinpurkin ohjeiden mukaan. Käytän ehkä Ottosonin maaleja.

Varaudu siihen että lankkujen alla saattaa olla lahonnutta hirttä.

Pellavaöljykitillä täytetään kaikki reiät.

 Jos on ruosteisia nauloja kannat käsitellään ruosteenestoalla. Muuten alkaa ruoste paistaaan läpi, kuten nyt tekee.

70 % ajasta menee valmistelutöihin.

Maalaa 10 cm luonnonkarvapensselillä, ohuesti ja hankaa maali sisään puuhun. 

Opin myös että vanhaa öljymaalipintaa esim ovissa voi koettaa pestää ja sitten, kun on aivan kuiva, se voidaan öljytä. Vanha väri tulee takaisin. Ajattelin kokeilla ulkooveen.  

Maalaa hyvässä  säässä, ei kun aurinko porottaa, kuiva sää, ilmankosteus ohjeitten mukaan mutta alle 80 %. 

Ja sitten, kuten aina on yksi muistiinpano jota en  ymmärrä. Siinä lukee :

"Zinkoxid borde det vara  10 % helst 15 %.". Kas, kas, mutta mihin tämä liittyi.

 

En voi keittomaalilla maalata koska en vaihdaa lankkuja ja niissä on lyyjyjämiä.

Ja tämä on aika hyvä ohjenuora.

Olet maalaamassa taloasi?

Ja asut kohtalaisen lähellä Kouvolaa  tässäpä aiheeseen liittyvä ilmainen tapahtuma 12.3. Kouvolassa. Ja arvaappas kenen talo kaipaa maalamista.

Ohjelma

13.00	Avaus
13.10	Julkisivujen  maalaus	Maalarimestari Teppo Ruohtula
14.00	Verlan Patruunanpytingin maalaus ja väritutkimus	Ville Majuri ja Larissa Mäenpää
14.30	Tauko	Myyntipöydät ja kahvila
15.00	Julkisivujen historiaa	Perinnemestari Hannu Rinne
16.00	Lopetussanat

Tässä linkki Iisakky ry:n sivulle.