Hikiset terveiset

Tänä kuumana kesänä ollaan pesty räsymattoja. Nyt jo 15 kpl, siihen saa jäädä tänä vuonna. Juriharjoja olen mös monta kertaa muistanut osaa. 2 hunointa eivät ole edes kuvassa koska viskasin ne menemään. Eli poltin ne. 

 Koska kuumuus ei katoa päätin kuitenkin edes yrittää poistaa yhdestä ikkunasta rivettä ja muuta eristettä. Sen jälkeen olisi ehkä mahdollista saada seuraava karmi irti. Eräs kyläläinen on valmistanut tähän tehtävään erittäin kätevän työkalaun.

Tä

Älkää tehkö tätä kun ulkona on 29,3 astetta. Menkää uimaan. Saamarin hankalaa työtä mutta suurin osa lähti irti. Silti ongelma on edelleen sama. Väärin rakennettu ikkuna/karmi istuu tiukalla. Talo on laskeutunut niin paljon. Jättäkää tarpeeksi asettumisvaraa jos rakennatte hirsitalon.

Kesän suloisin

Tämä suloinen olento on tunonut kultareunat lomani kahdelle viimeiselle viikolle vanhempiensa kanssa. 2,5 viikon päästä ensimmäinen lastenlapseni täyttää vuoden. Leninki oli 35 vuotta sitten tyttäreni käytössä ja oli lahja Kanadan tätini perheeltä.  

Karmin irrottamistöitä.

Poikani kanssa irrotimme pari päivää sitten yhden ikkunan alakarmin. Koska ekalla kerralla sain olla apulaisena kun kokonainen karmi irrotettiin osasin pojalleni opettaa muutamia niksejä. Tämä olikin pienempi homma.
Naapurini ehdotti, että poistamme ainoastaan alakarmin, se sattaisi lähteä jos rakenne olisi aivan sama kuin edellissä karmissa. Ja onneksi oli. Tältä näytti kun irrotimme uloimman suojalistan.  Ensin luulin että alakarmi onkin jo kerran korjattu kun näytti siltä että se olisi liitoksesta haljennut. Mutta ei, se  on yksi kappale ja vaan kärsinyt niin pahasti.

 Ja saimme sen aika nopeasti ja näppärästi irti. Aikamoinen hyvä fiilis meillä oli sen jälkeen. Osasimmekin itse. Harmaa lankku alla on ulkoinen ikkunalauta. Aika surkeassa kunnossa.

Ja alakarmi lähti kauniisti irti. 

 Allaon kuva ekan karmin korjatusta alakarmista  = ikkunalaudasta. Anteeksi että kuva on niin samea. Sivukarmeista en muistanut kuvaa ottaa. Kyllä kuumuus jo verottaa vähän aivojenikin toimintaa.

 

 Ja sitten kolmannen karmin kimppuun. Ei millään suostunut liikkumaan. Karmean hakkaamisen jälkeen toisella puolella oli 2 senttiä liikkunut, toisella ei yhtään mitään.

Oli pakko lopettaa ja miettiä seuraavia vaihtoehtoja. Miettiminen sujuu huonosti koska on niin kuumaa. Edelleen mietitään.

Maalaustöitä

 

Tulossa olevien vieraiden vaikutus töiden etenemiseen on aika mahtava. Ja toisten vieraiden kyky saada jotain tapahtumaan. 

Ystävätär kävi ja totesi että aukon maalaaminen on ihan pikkujuttu ja "olen hyvä maalaamaan". Niin olikin.

Eka kerros sivelty. Sitten hän lähti ja minä hoidin homman loppuun. Mutta ennen sitä käväisin Loviisassa serkun synttäreillä ja Hesassa ystävättären synttäreillä. Molemmissa paistoi aurinko ja sankarit hymyilivät  kuin Naantalin aurinko. Myöhäisempi juhla oli pienessä porukassa täällä:

Ruoka oli loistava. Takaisin Peuhuun ja hain myös korjatun karmin Matkalla löysin kauniin hylätyn talon.

 

Kotiin ja toinen kerros maalia palkkiin. Sottasin enemmän kuin ystävättäreni.

 

Ja koska hän oli sitä mieltä että kukkateline, joka on dyykattu tutun roskiksesta Lauttasaaressa, on helppo maalata tein senkin.

 Ei ollut helppoa. Nuo ohuet listat - caramba. Mutta keltainen muuttuu valkoiseksi.

  

Siinä se seuraavassa kuvassa nyt on alivalottuneessa kuvassa.

 

Koska eilen oli mielenkiintoinen päivä, josta lisää myöhemmin, siivosin. Etsin harjoja ja löysin niitä aika monta. Hyvä kun on muistanut jo monta kertaa hankkia juuriharjan. Tänään löysin vielä kaksi lisää. Eivät ainakaan lopu kesken. Ennen olin kaappikeisarinna, nyt olen kyllä juuriharjakeisarinna. 10 kpl, ei huono!

 

Eilisen päivän tapahtumien vuoksi oli pakko saada valoa tupaan. Poistin yhdeltä ikkunalta levyt, lankut ja muovit itse.

 Tämä on kai "ylhäisessä yksinäisyydessä". Kaunis polveni vilahtaa kuvassa myös.

Sitten pyysin että naapuri auttaisi. Jonkun piti pitää kiinni tikkaista koska mentiin aika korkealle muitten ikkunoiden kohdalla ja levyn irrottaminen vaati jonkun vastaanottajan. Se oli minä. Kun "joku" arvitaan, joku tekee jotain tai jättää tekemättä tajusin että se joku on minä. Joku piti tikkaista kiinni, joku otti vastaan, joku ei koskaan siivoa kunnolla, joku jättää siivoamatta, joku hukkaa tavaraoita. Se onkin minä!

 Sitten siivosin ison tuvan valmiiksi. Siihen meni oikeastaan melkein kokonainen päivä. Siivousluukku on mahtava keksintö. Käytin kaksi harjaa. Kumpikaan ei ollut juuriharjaa.Kuvasa oleva Sini-tuotteen harja on aivan loistava.

 Ja lopuksi pudotin luukkukannen myös alas. On muuten aika painava luukku.

Sen pituinen se.

Huippujännä homma

Sunnuntaina, maanantaina ja tiistaina siivosin ja raivasin. Nyt kerrankin ei remonttiromua vaan omia roinia. En ole oikeastaan kertaakaan roinakasoja kriittisesti katsonut sen jälkeen kun tavaroita rupesin talooni kantamaan. Aika ihana olo on nyt kun olkkari on siisti, kymmenet lehdet saaneet kyytiä, lippusia, lappusia. Reseptejä jotka en taatusti ikinä tee, lehtijuttuja joita en varmastikaan lue kaikki pois vaan. 

Keskiviikkona sitten yllättäen ikkunaprojekti hypähti eteenpäin. Löysin karminkorjaajan, joka kävi aamulla. Vielä aika läheltä eli ehkä noin  12 km vaan hänen pajalleen. Mutta hän tekee vaan pajatöitä eikä suostunut karmia irrottaa. Soitin kyläläiselle tietääkö hän joku joka voisi homman tehdä. Kyläläinen Pepe tuli itse katsomaan ja ryhtyi hommiin. Ja hän tiesi tarkalleen mitä oli tekemässä. Ensin vähän tsekattiin minkälaista fyllinkiä sieltä löytyi.

 Tavallista rivettä, mutta hyvin vähän.

 Nykyajan kierrätys kalpenee kyllä entisen rinnalla. 

Nuotalla oli tämä karmi eristetty.

 Ulkosmyygilistat pois. Ja haasteena tämä loputon sade. Ei haluttu poistaa vanerit ikkunan edestä koska silloin sataisi sisään. On satanut todella paljon. Sitten kotiin hakemaan parempia työkaluja koska eristystyö oli tehty todella tarkasti. Kerros kerrokseltaan ja se istui lujassa.

Kun ei ollut nuotalla eristetty oli pellavalakanoita, rättejä ja muita tekstiilejä käytetty. Mutta nuottaa oli eniten.

 Tämän työkalun hän on itse rakentanut Fiskarsin varresta ja vinoterästä.

 Kohta rupesi karmi liikkumaan ja minä juoksi puulaarista hakemaan palasen puuta tueksi. Löytyi kuin sattumalta kiilamainen, toisessa päässä ohut klapi kuistilla. En ole neljän vuoden aikana kertaakaan sen mallista klapia nähnyt , mutta kun se tarvittiin , se ilmestyi sieltä laarista.

Ja tuleehan se sieltä. Aivan nätisti.

 Kun mies hommansa osaa niin näin kauniisti lähti. Yhtään tappia ei muuten rakennusvaiheessa oltu  käytetty. Mutta liian vähän asettumis/laskeutumisvaraa oli jätetty oikeaan yläkulmaan, ja siksi luultavasti sen ikkuna-aukon lasit olivatkin rikkoutuneet. Tämä ikkuna oli kaikkein huonoimmassa kunnossa, sekä karmien että pokien ja lasien osalta.

Lohenpyrstöliitokset. Kaikki tehty käsin. Jokainen osa eri mittainen ja paksuinen.

 

Ja sitten se kannettiin autoon.i Minä hain ystävättären Tuohikotin bussipysäkiltä. Hän luuli pääsevänsä luokseni mutta ajelinkin puusepän luokse. 

Kosteutta oli muuten päässyt alakarmin alle, joten vähän joutuu hirttä veistämään ja korjaamaan.

 Törkyistä ja pölyistä työtä.

 

Puusepän verstas on kaunis paikka. Seinä oli täynnä erilaiisa muotteja!

 Varsin haastavan kaiteen hän oli rakentanut Vuosaaren johonkin vanhaan taloon. 2 tällaista palaa ( tämä oli se laho) oli tehnyt. Koska on kysymys rapusta kestävys/lujuusvaatimukset ovat aikamoiset. Liimaaminen ei käy. 
Puuseppä lupasi korjata karmini ensi viikolla.

Viime viikonloppuna miniän käteen jäi muuten kaapinovi. Onneksi poika teki ekan korjauksen.

Itse osasin loppuosan korjata ja kaapinovi on kuin uusi. Kuvaa siitä ei ole. Pitää vaan uskoa.

Koska satoi kun ystävätär oli kylässä hänhän ryhtyi maalaamaan keittön tukipalkkeja. Sopivasti minulla oli maalia jäänyt yli listojen maalauksesta ja maali oli kunnossa.

 Samalla hän leikkasi tapetinreunat siistimmäksi
 Eka kerros maalattu.

 

 Sitten jouduin lähtemään serkun 50 -vuotisjuhliin ja perjantaina ystävättären 80 vuotisjuhliin ja palasin vasta tänään. Mutta paljon on tänäänkin tapahtunut. Olen nyt vaan liian väsynyt, vaikka nukuin melkein tunnin pihakeinuun käpertyneenä. Se on kahdenistuttava joten saa vetää itsensä aikamoiseen mykkyrään, jotta siellä voisi maata. Eiliset juhlat väsytti kummasti. Kesä on vihdoin tullut - kun voi nukkua keinussa . God natt.