perjantai 29. heinäkuuta 2016

Vähän haikea olo

Kesäloman viimeinen viikonloppu alkanut. En ole saanut aikaiseksi juurikaan mitään tänä kesänä.
Tahtotilaa oli kyllä, mutta joskus on vaan niin ettei tilanne salli. 

Saimme kuin saimme kuitenkin tuvan käyttökuntoon.  Ja onhan se ihana. Olen nukkunut siellä nyt jokainen yö 22.6 alkaen. Happea riittää. Vähän kuvia. En ole stailannut vaan otin kuvat eilen kun aurinko suostui näyttäytymään. Elämä näkyy. Tässä huoneessa lapsetkin viihtyvät.








Ensi viikonloppuna minun piti olla muualla kivassa seurassa humputtelemassa, mutta tänä vuonna mokasin pahemman kerran ja tein tuplabuukkaukset. Enkä saanut vaihdettua. 

Harvinainen vieras on kova tekemään työtä joten ensi viikonloppuna malaamme ovilistoja. Mutta karmit on skrapaamatta ja paikkaamatta. Ne tehdään sitten joskus. Kahden sisäoven kohdalla on "skrapaamatta" vielä kolme sivua. Sen jälkeen voisi ruveta messinkiosia putsaamaan. Jos olisi vihjeitä miten se tehdään ilman että minun pitää irrota niitä lukkoja niin otan kiitollisena vastaan.

Mutta saunan katto vuotaa ja se pitää nyt ensin korjata. Tiistaina aloittaa kyläavustaja. Tämä selvisi eilen. Huomenna menen naapurin luokse ja pyydän että hän kertoo minulle minkälaiset laudat hankin. Luulen että joudun uusimaan ainakin puolet katosta. Elleipä koko. No, sauna on tosi pieni olisiko 9 neliömetriä. Tämä mahtava kylähelppiprojekt on TE -toimiston projekti pitkäaikaistyöttömälle. Ja avustaja maksaa 10 e/ tunti. Kysymys on maksimissaan vuoden projektista. 

Sisältä puuttuu edelleen kaikki jalkalistat. Eli sellainenkin homma olisi tarjolla osaavalle. En oli tosin niitä listojakaan hankkinut vielä. 
Ja odotan uunin lopputarkistusta ja piippun peltejä. Tiistaina puhuin muurarin kanssa ja hän lupasi heti hoitaa ja soittaa. Ei ole kuulunut mitäään. Sigh!

Olen tilannut myös KSS:ltä metsurin kaatamaan puun joka estää maakellarin korjaamista. Kukaan ei suostunut kaatamaan koska oli kallellaan sähkölinjalle päin. Hän tulee noin kuukauden päästä.

Olen myös tehnyt vähän koemaalauksia ulkona... Siitä lisää .. Huomenna saan vihdoin rhododendroni maahan. Kuopan kaivo poika, mullat hankittu, blogit luettu miten se tehdään ja mitä ei saa tehdä. Ja multakauppias suositteli että suojaan talveksi ..


tiistai 26. heinäkuuta 2016

Vanhan takan valmistuminen


Heinäkuussa itäisessä Suomessa satoi, satoi ja satoi. Satoi niin paljon ettei saanut edes takkaa syttymään. Ja sitten se onnistuikin. Mutta ennen sitä olin jo kerran saanut "pienen halvauksen" kun luulin että jotain oli pahasti vialla. Vintiltä oli ropissut sitä sun tätä piipun juurelta.




 No muurari oli sattunut käymään kun kukaan ei ollut paikalla ja laittanut palovillat piipun jureen. 
Kolme tuntia nautin tulesta takan edessä ja luin lahjakirjan, joka oli aika ihana. 

 Sisäikkunat on siirretty pankon yläpuolelle.

 Ei hassumman näköinen. Leipälapio oli kiva lahja ystävättären pojalta ja miniältä. Tuli luomujauhojen kera.

En ole tulta polttanut takassa kun sen yhden kerran heinäkuun alussa. Leivinuunissa en kertaakaan. Odotan nyt että leivinuunin savupelti tulee. Ja sitten odotan piipun pellittämistä. Ja rakennusluvan mukaisen lopputarkastuksta. Ja ulkona on nyt aika kuumaa. Vihdoin. Vihdoin. 
Olen pessyt yhteensä 17 räsymattoa ( 2 johon sain apua). Tänään oli viimeisten vuoro. Sen jälkeen kävin ylhäisessä yksinäisyydessäni uimassa vähän kauempana. 23 vuorokautta täyttä hulinaa on takana. Poika perheineen koirineen lähtivat kotiin ja minullaa on  yksi viikko lomaa vain itseäni varten itseni kanssa. Nautin siitä kovasti.

lauantai 9. heinäkuuta 2016

Totto on viimeistelyä vailla valmis

Ja jos rehellisiä ollaan niin se on ollut jo juhannuksen jälkeisellä viikolla. Piti olla valmis kun pidin pienet 60 v. - juhlat. Ja melkein oli. Sen jälkeen leivinuunin luukku on tullut, sekä kahden savukanavan luukut. Molemmat tulipesät ( takka ja leivinuuni ) ovat varaavia.

Pidin pienet juhlat aivan lähiperheelle, johon kuuluu tytär (mies ei päässyt mukaan), poika perheineen,  exmies ja hänen avovaimonsa, exmiehen kaksoisisar ja hänen exmiehensä sekä heidän tytär perheineen (poika perheineen asuu vielä muutama viikko Nykissä). Aika erikoinen lähiperhe huomaan, näin kun sen dokumentoi.  
Nuorena mietin aina miksi 60 vuotiaat saavat keinutuolin tai keinun! Nyt en enää ihmettele. Ainoa asia jonka lahjaksi toivoin oli keinu - (tai rahaa, koska uunin korjaaminen maksaa maltaita). Sain molemmat. Kiitos kaikille. 


 Edellinen kuva on sunnuntai aamun brunssista 27.6,  silloin kun oli vielä kesää Suomessa. Nyt maanantaina ostin tyynyt keinuun mutta sataa koko ajan. Olen kerran istunut tässä keinussa. Huomiseksi on luvattu  poutaa - ja tiedän missä vietän aikaa ....

Synttäreistä takaisin uuniin
 Tässä tosi surkea kuva leivinuunin luukusta. En tiedä miksi edes vaivaudun julkaisemaan sen. No tulipahan tehtyä. Kannattaa toki jatkaa lukemista koska muutaman kuvan jälkeen "kiitos seisoo".
 
Takan savuhormin luukku

 Ja leivinuunin vastaava. Paljon viisastutte varmaan näistä kuvista ;).

Kun uuni korjattiin löytyi taas "melkein arteita". Löytyi se pata jossa on ruokia keitetty ennen.

 Vanhan Klubiaskin ja, hetkinen - hopealusikan!
 No  ei nyt sentään. Olivat kaksi aluminilusikkaa.

 Tässä se nyt sitten on. Ihana,  kaunis tottoni. Joka on melkein 7 meliömetrin kokoinen. 
Leivin uunin pellit puuttuvat ja savupiipun pellit. Ja lopputarkastus.

Uunista takaisin syntymäpäiviin vain hetkeksi 

Synttärin aattona lähiystävättäret järjestivät todella lämminhenkisen illan. Itse syntymäpäiväni 22.6 oli ikimuistettava. Aamiainen Ekbergillä tyttären kanssa ja yllätyksiä töissä.  Kaksi ihanaa, entistä niin rakasta kollegaa iittalan ajoilta yllättivät työpäivän alkaessa minua niin täydellisesti ilmestymällä työhuoneeseeni, selkäni taakse yhtäkkiä, etten voinut muuta kuin itkeä. Sitten sain nauttia heidän tuomista ihanista piononeista melkein kaksi viikkoa. Ja aina välillä palaan heidän korttinsa tekstiin. Siitä tulee niin levollinen ja onnellinen olo. Ja syksyllä syömme vielä perheen kanssa puolikkaan lampaan.