torstai 5. toukokuuta 2022

Oi viime vuonna unohdin kokonaan blogini.


Kokoajan jotain pientä tapahtui silloinkin. Liiteri pelastettiin romahtamasta. Sen pelasti taas luottomieheni Kai Vasara Kuivaölan kylästä Utissa. Maakellarin kunnostus alkoi.
Tai oikeastaan jatkui. Muutama vuosi sitten korjaittiin toinen  toinen sisäovi ja karmi. Pari vuotta sitten seinä romahti ulkopuolella oven eteen, kahden puun juuret aiheuttivat romahduksen.
Kukaan ei tiedä tarvitaanko joskus maakellari mutta ajatus kiehtoi ja kylään muuttanut Handy Henry palkattiin elokuussa tähän tehtävään. Ensin piti poistaa kaikki romut sen edestä. Raskas ja hidas kaivaminen  Sitten hän  teki uuden seinän. Minulta nyt ei löydy oikeita suomenkielisiä sanoja näihin työvaiheisiin, joten kuvat saavat nyt puhua.
Niin tarkkaa työtä  hän teki. On muuten hieno seinä. Sivukellarikin sai uuden karmin. Vähän epäilyttää tuo pursote, en tiedä mikä se on.  Mutta valmista tuli. Sisäpuolella hän myös korjasi muutamia reikiä.































 



'














Tänä vuonna on ohjelmassa uuden ulkooven rakentaminen ja sen on luvannut rakentaa Knut, lastenlapseni 6 ja puoli. Tänään hän rakensi linnunpöntön. Seurasi sivusta kun isä teki. Knut maalasi sen vesiväreillä siniseksi ja puussa se nyt on.Olisi kyllä kovasti halunnut sen puuhun jossa oli jo toinen linnunpönttö, mutta kun selitin että sitten kukaan ei uskalla tulla asumaan, niin hän erittäin vastahakoisesti suostui etsimään vapaan puun.






 

sunnuntai 7. kesäkuuta 2020

Kuistin kunnostaminen on tämän vuoden suuri projekti ja se alkoi yllätyksellä.

Kirvesmieheni paneloi kuistin takaseinän. Piti vähän suoristaa seinää ja menetin 5 cm syvyydestä muttei sitä kukaan huomaa. 





Sen jälkeen  irrotin toista sataa ruuvia ja naulaa eri paikoista.





 



Seuraava vuorossa oli miniän ja pojan kanssa vanhan vahvan keltaisen värin poisrapsuttaminen ja hiominen. Oikeastaan he tekivät kaiken. Itse tein vaan sen mikä kolmessa seuraavassa kuvissa näkyy. Katon ja kaiken muun poika hioi pois epäkeskohimomakoneella, karheusaste 120 . 


 Aika nopeasti löytyi vaalenapunaiste keltaisen maalin alta. Eli kuisti on joskus ollut vaaleanpunainen. Minähän oli tästä tietämätön päättänyt että kuisti saa talon värin, samasta väripytystä.





Hionnan jälkeen miniä ja minä käsittelimme kaiki pinnat Öljypohjalla. Se oli raskas vaihe. MIniä hoiti katon, se oli kaikkein raskain. Lastenlapset olivat mukana 30 minuuttia, sitten kyllästyivät. MUTTA, Knut 4,5 v tuli takaisin niin monta kertaa maalamaan. Hän oli nopea kuin mikä, toimi esimaalarina ja minä jälkimaalarina tasoittamassa. Hän ilmiselvästi nautti kun osasi.





Puolitoista viikkoa sitten vedin sitten ekan kerroksen maalia. Virtasen neljän öljyn ulkomaalia koska käytin maalarin jättämän pytsin.  Tuo maali on kyllä aivan mahtava. Ei tiputa, helppo levittää ja hyvinkin riittoisaa. väri on sekoitettu siten että perustana on väri 353 (9litraa) , siihen on sekoitettu 2 dl vanha punainne ja loraus mintunvihreätä öljymaalia.




Sitten vaan odottelemaan että väri kuivuaisi. Päätin etten hosu vaan annan kuivua kunnolla. Siihen meni 11 vuorokautta joista 2 viimeistä meni sadetta pidellen. Olisin voinut maalata kaiken paitis takaseinän nopeammin mutta halusin tehdä kaiken kerrallaan. Joten odotin. 
Tänä aamuna kun heräsin ilmankosteus oli alle 10 % ( eilen oli 98 %) ja ryhdyin taas hommiiin. 

Mikä nautino  oli maalata nyt taas. Ensin maali oli sekoitettava maltillisesti. 



Vasemmalla kaksi kertaa maalattu oikealla 1 kerta.



Valmista tuli. Ja hämmästyttävän nopeasti ja kivuttomasti.

Luonnossa kaikki näyttää paremmalta. Varjot hämäävät aika lailla. 
Tyytyväinen olin. Otin Gin tonicin ja nautiskelin.
Viikon päästä ryhdyn maalaamaan listoja. Huomenna piti aloittaa ikkunakarmeilla mutta taitaa sataa. Ja ilmankosteus silloin yli 80 %.





 

perjantai 5. kesäkuuta 2020

Löysin siivotessani värimallini ja päätin mennä vertaamaan


Ylä olevan paperin annoin maalarille viime vuonna ja pyysin että saisin suurin piirtein sen värisen talon. Aika hyvin hän onnistui. Seuraavista kuvista näkee hyvin miten eri värinen roosa on riippuen valosta. Talo on maalattu Virtasen neljön öljyn maalilla, väri 353. 9 litraan on sekoitettu mukaan 2 dl vanhaa punaista ja pieni loraus mintun vihreää. Ilman sitä väristä tuli aika ylimakea. Vastavärihän taittaa pois vastavärinsä intensiteettiä. 






 




Palotikkaat on maalattu Rostex Superilla, kuulemma paras ruosteenestomaali mikä Suomesta löytyy maalarin mukaan. Mikään muu ei hänelle kelpaa. Ammattimaalari hoiti koko homman alkaen skrapaamisesta, hiomisesta, harjaamisesta ja maalaamisesta. Kaiken hän teki itse. Maalasi tikkailta ja minua hirvitti. Yksin kun tekee saa kuulemma malata tikkailta.


Kauniis vanha roosa sävy löytyi



Olen hirmuisen tyytyväinen tulokseen. Pilvisenä päivänä talo on aika vahvan roosanvärinen , puoliaurinkoisena päivänä melkeinpä bahamabeige.
Oven väri määäräytyi vanhan puuastian mukaan. Tältä talo näytti 6.6.2020 kello 8.30 aamulla.





Ja tältä huhtikuussa 2020 .






Seuraavassa kuvassa näkyy selkeästi että yläosa on maalattu vasta kerran. 


Olisin kirjoittanut enemmän mutta jostain syystä blogger ei anna minun lisätä kuvia enemmän.