Veto oli kadoksissa!

Pitkin kesää olen ihmetellyt kun veto on ollut vähän kadoksissa, En ole jaksanut kulkea kunnolla ylämäkiä edes. Sitten pari päivää sitten tajusin että jätin astmalääkitys pois kun oli niin hyvä olo. Olen ottanut ainoastaan tulehduslääkkeen. Mutta hoitavan ja avaavan lääkkeen jätin käyttämättä. Tyhmästi tehty. Olen viimeisen viikon aikana ottanut takaisin sen elämääni. Vähemmän kuin ennen mutta kuitenkin nyt vähintään kerran päivässä. Ylämäki sujuu hyvin nyt. Tarmoa on ihan kamalasti.  Maalaisin juuri pönttöuuninkin.
                                             Ennen

                                         Puolivälissä 

                                           Valmis

 
           Viikon päästä näen tarvitseeko toisen kerroksen maalia.Nyt lähden ensin keräämään ystävättären kananmunia ennenkuin ne ovat entisiä. Sitten Kääplän kauppaan munkkikahville. Tänään on viimeinen sunnuntai kun kauppaan tulee kotona leivottua kaurarieskaa ja sokerimunkkeja. Ensi sunnuntaina on 1.9 ja kauppa on sitten sunnuntaisin kiinni enis toukokuuhun asti. 
Askel lähempänä syksyä ollaan.

Strategiset mitat ja paras ystävä

 Mitat
 7.4, 15, 18 ja 20,6. Näin tänään aamulla. 
Ulkona 7,4, makkarissa kun heräsin ( nukun ikkun aina auki enkä ole ruvennut lämmittämän siellä vielä), 
järvessä 18 ja kun tulin kotiin aamuuinnista niin puuhellan ansiosta keittössä oli 20,4.

Se paras ystävä
Kun yksin siirtää huonekaluja ja kuljetusmatkaa on ulkonakin tämä kapine on kyllä fiksu. Kolmas viiikonloppu peräkkäin lähenee loppuaan kun siirrän tavaroita ja tyhjennän ison tuvan.

 Olen melkein valmis. Kuistikin on kohtuullisen siisti. Vielä on töitä ainakin yhdeksi viiikonlopuksi. Ja kaksi vaatekaappia odottaa hakijaansa.Tarjottu on jo kahdelle. 

                                    Ikkunaremontti , osa 2 
 Musoviraston tutkija hihkaisi riemusta kun näki kulmaraudat tässä ikkunassa ja parissa muussa. Ovat kuulemma 1850 -luvulta.

Ny kuvat kuistin ikkunoiden korjaajalle. Ellei Suomessa opita palveluja ostamaan olemme pian kaikki syvässä liemessä.

Viheliäinen vieras

Tämä kaunis kukka joka on pahempi kuin lupiini. 

Nopeasti se valloittaa Kymenlaakson ja tappaa maatiaiskasveja

Tällainen näkymä oli minullakin. Ja valitettavasti jokainen kuva on otettu mailtani.

Naapurin mailla se on myös ja hiljaa se on  hiivinnyt ympäri kylää. Naapurirouva päätti että asialle on tehtävä jotain. Kaikissa lehdissä varoitetaan tästä Venäjän balsamista, Jättibalsamista tai ruotsiksi Hitis Orkide'sta.  Viime sunnuntaina teimme kahdestaan 1.5 tunnin iskun. Kuvat yllä on otettu on ennen iskua pari viikkoa sitten. Kuva alla iskun jälkeen.  Kanattaa kiinnittää huomiota siihen ettei muita kukkia minnekään jäänyt. Vaan vattu - ja muita pensaita.

Ai että teki hyvää. Kokeilemme kahta tekniikka. Revitään, jätesäkkiin ja poltetaan. Kuva alla. Säkkejä oli paljon enemmän. Tai määdännetään  muovin alla. Kuva yllä, en jaksa vaihtaa heidän paikkaansa keskenään.  Huom! Kuvat yllä on otettu ennen kuin mädännetyspeitteet olivat paikallaan.

Pieni petos

Tuvan tyhjennysoperaatio on edennyt hyvin. Päätinkin pistää töpinäksi , koska ikinä ei tiedä sataako

sitten ensi viikonloppuna. Ja seuraavana. Maitokärryllä voi kuljettaa pitkiäkin tavaroita.

 

Hyvältä näytti jo iltapäivällä. Kaikki roinat ovat kadonneet ja helppo on loput siirtää kun joskus saan kantoapua.

 Ongelma vaan oli siirtynyt, eli eräänlainen itsepetos tämähän on. Vihaan tällaista epämääräistä roinaa. Joulukynttilät, styroxkassissa viimeiset pistorasiat ja valokatkaismet, joita ostin kaikki kerrallaan kun sain hyvän hinnan. Odottavat vaan remontin edistymistää keittiössä ja kuistilla.

Maanantaina tämä sotku on hoidettu. Olen luvannut  itselleni.

Yksin kotona ja hiki hatussa

Valmistaudun seuraavaan tulevaan välivaiheeseen. Syksyn aikana ison tuvan multapenkka korjataan. Olen tutkaillut ja miettinyt ja jutellut myös erittäin fiksun, entisen kollegan kanssa. Silti olen päätynyt  siihen että korjaututan multapenkan enkä rakenna uutta rossipohjaa ison tuvan lattian alle. Olen luvannut Museovirastolle ja ELY -keskukselle vuonna 2009 että konservoin tämän huoneen. Vaikka ne ovat jättäneet minut nuolemaan näppejäni raha-asioissa, päätin että haluan kunnioittaa vanhaa. Isosta tuvasta tulee kesähuone ja kunnostusmenetelmä on siis konservointi. Piste.

Viime sunnuntaina aloitimme ystävättären kanssa raivaamisen . Koko tupa on tyhjennettävä. Jäi vähän lyhyeen koska tuli äkkilähtö Helsinkiin kun eka lastenlapsi ilmoitti tulevansa pikku hiljaa maailmaan. 
                             ENNEN
     

                                      JÄLKEEN

Eli kaikki jalka-  ja ovilistat ovat nyt pankon päällä. Ja sen jälkeen sinne meni myös kaikki verhotangot .

Tänään jatkoin. Säilöön hyvät tavarat ( kuvassa olevat), romut roskikseen ja kierrätykseen.

 Tuntien raatmisen ja hikoilemisen jälkeen näyttää jo lupaavalta -  kun katsoo vaan yhteen nurkkaan. Kamalan raskasta on yksin raataa. Hauskempaa olisi kimpassa tehdä. Tähän keskityn nyt huomenna ja seuraavina viikonloppuina kunnes koko tila on aivan tyhjä. Kun etapeissa tekee niin jaksaa. Maitokärry on oiva apu.

Inventaariota on tehty myös räsymattojen osalta. Vasta nyt yli neljä vuotta talon ostamisen jälkeen avasin käyttämättömän räsymattorullan. Mitä sieltä löytyykin? Oho!!

                                   Aika pitkä on matto!

Tätä mallia oli jo yksi 2,5 metrin pätkä. Sen päälle vielä 3 lisää! Rakastan räsymattoja. Ja ihanaa lastenlastani. Urhea famo istuu maalla ja yrittää antaa uudelle perheelle elintilaa ja aikaa totuttautua uuteen ja ihmeelliseen olotilaan.

Olenhan minä jotain sentään tehnyt tänä kesänä

Naulasin kiinni vanhan saunan pressun. Hyvä että löysin  edes jonkun kuvan missä pojalla ei ollut mielessä kiusantekoa.

Nämä olivat siis parhaat kuvat

Miniän kanssa rakensimme kukkapenkin. Olen kolme vuotta tiennyt tarkasti mitä haluan ja kerännyt kiviä siihen.

ENNEN

JÄLKEEN

 Oli aika kova työ saada miniäni uskomaan että minä kannan näitä kiviä. Hän kun oli kovasti raskaana.  Eilen hän synnytti ihanan, pienen tytön, ensimmäisen lastenlapseni.

Olen nyt siis myös Famu. Entinen aviomieheni on Papi ja hänen avopuolisonsa on Mami. 

Miniäni vanhemmat ovat Mummi tai Mummo ja Mofa. 

Minun vanhemmat elävät onneksi vielä ja he ovat lapsilleni Momi ja Mofa. Hmm.

Mutta kyllä tähän seurueeseen kaksi Mofaa mahtuu.

Välkommen lilla pyret till vår ganska stökiga och livliga familj. Tervetuloa pienokainen puheliaaseen ja äänekkääseen porukkaamme. 

Ja Peuhuun, ensi vuonna. 

Och till Peuhu nästa år.