tiistai 23. heinäkuuta 2013

Metrikaupalla jatkoa

Edellisen postaukseni johdosta siihen tuli myös varoittava kommentti miten käy ellei maadoitusta hoideta. Kannattaa käydä lukemassa.
Itse seisoin kaatosateessa kännykkä ensin sisällä ja sitten ulkona kädessä koko kaapeloinninlaskun aikana.





Punaiset suojamuovit ovat kohdassa, jossa on ylimääräistä  kaapelia. Kerroin herroille että kun rahatilanne sallii niin kaivatutan viemäriputket alas. Ja vaikka kuinka suunnittelisi,  niin ne todennäköisesti kulkevat  valokuitukaapelin alta. Siksi on kelattu  ylimääräiset 5 metriä valokuitukaapelia jotta kaivinkone voisi rauhassa kaivaa viemäröinnin. Se tapahtuu siten,  että kaapeli nostetaan  muutaman metrin korkeuteen kaivuun ajaksi. Onneksi olin paikan päällä. Vaikka oli ohjeistettu niin ylimääräiset metrit tulivat ensin väärään kohtaan ja jouduin pyytämään herrat uusimaan homman. Onneksi huomasin sen. Lopuksi kyselin mitä se toinen johto on? Kuparikaapeli on kuulemma maadoitus. Toivottavasti se suojaa meitä tuhoista.
Minulla on hienoja videoitakin mutta pitää ensin kuulemma perustaa YouTube tili ja ladata ne siihen ja sitten vasta tähän. Muuten ei toimi. Lian hankalaa kun elää mokkulan varassa. Siksi saatte vaan kuvia. Seuraavassa kuvasarjassa viritellään ensin kiinni kaapelinlaskuterä  ja sitten pujotetaan myös varoitusnauha paikoilleen. Viimeisestä kuvasta näkee miten kaapeli ja merkkausmuovi kulkevat kanavaa pitkin alas. Mielenkiintoista oli seurata. Ja nämä herrat olivat todella mukavia ja kohteliaita nuoria miehiä. Jaksoivat vastata kaikkiin tyhmiin kysymyksiini.



Satoi kaatamalla koko ajan.


Nyt sitten vaan odotetaan että Pyöriälän kylän kevyen liikenteen valitus käsiteltäisiin. Hirvittää että joku on sellaisen tehnyt. Leikitään koululasten turvallisuuden kanssa.Tuohikotin koulu lakkautettiin vuosi sitten ja lapset siirtyivät Kääpälän kouluun. Matka on erittäin vaarallinen ja mutkikas ja tiellä ajaa armeijan erilaisia kuorm-aautoja, isoja puurekkoja ja muita maantiekiitäjiä. Ja lapset yrittävät siinä samassa sopassa pyöräillä.
Yksi kaikkien ja kaikki yksien puolesta ei oikein toimi. Ei myöskään tässä valokuitukaapeliprojektissa. Aina löytyy niitä jotka yrittävät vetää välistä. Toivottavasti kukaan ei onnistu. Osuuskunnan hieno systeemi on ollut että kaikki maksavat saman hinnan, riippumatta missä asuu. Jotta kaikilla olis mahdollisuus päästä mukaan. 
Tänä kesänä on ollut aivan kamalaa roikkua netissä. Karjalan prikaatissa 4 km:n päässä on nyt 2000 varusmiestä. Jokaisella on nähtävästi älypuhelin ja käyttää samaa väylää ja kapasitettiä. Ja homma tökkii pahasti. Mulla on DNA:n 3 G -mokkula joka ei toimi enää kunnolla. Viime vuonna vielä toimi hyvin. Ja Soneran 3 G (muka  4 G hahha ) kännykkä. Opin miten Ipad:illä puhelimen  kautta pääsee maailmaalle mutta ei Sonerakaa kunnolla toiminut. Tulevina vuosina varuskunnalla on 3000 varusmiestä ja sen jälkeen mitään ei toimi. Syys/lokakuussa luultavasti valokuitukaapeli kytketään. Mutta  ennen sitä seuraava työvaihe on toosan laitto ja sisääntulo!
Kevyenä lopetuksena Amelie- koiran kärsivällinen odotus että joku kuitenkin päästäsi hänet nukkumaan minun huoneeseeni. Miniä lähetti tämän kuvan kännyllä ja kova sydämeni suli. 


lauantai 20. heinäkuuta 2013

Metrikaupalla asiaa

Lomalla en nähtävästi enää ehdi lainkaan päivittää blogiani. Poika ja miniä  ovat olleet Peuhussa 28.6 lähtien ja aika vaan menee niin nopeasti. Olisi kerrottavaa mutten löydä aikaa. Toissapäivänä kuitenkin tapahtui suuria. Pakko oli dokumentoida.
                     Ensin saapui kaivinkone ja heti se kääntyikin takaisin. Hetken päästä saapui toistamiseen, nyt mukanansa aikamoisen kelan. Vähän päiviteltiin ensin tiellä ja sitten pihalla.Kaapeli vedettiin käsin nurkalle asti. Ylimääräisiä metrejä myös kelattiin maahan jotta viemärin kaivuut onnistuvat tulevaisuudessa katkaisematta. Kun tarvetta on kaapeli nostetaan ylös koska  maan uumenissa kaapelivaraa on nyt mitä nostaa.



Ja sitten hommiin. Ensin kaivinkoneella ja sitten kelanlaskuvehkeillä. Videoita ja lisäkuvia on. Videot eivät suostu pyörimään joten postin ne. Loput kuvista ovat miniän kamerassa mutta miniä ei nyt lähistöllä.






Lopuksi maat takaisin paikoilleen. Ja valmista oli.














maanantai 8. heinäkuuta 2013

Valon nopeus lähestyy!!


Jo tänään tai huomenna pihallani. Toivottavasti tänään koska huomenna olen töissä enkä paikalla ikuistamassa.

Valokuitukaapeli siis saapuu. Osuuskunta Kyläkuitu oli yksi ensimmäisten joukossa muutama vuosi sitten kun päätettiin että kaikilla on oikeus kohtuuhintaisiin hyviin yhteyksiin. Kaapelin kaivetaan alas täällä tällä viikolla. Sitten asennusyhtiö tulee. Ja sitten odotamme pari kuukautta koska aika onneton valitus on tehty liittyen kevytväylään joka ollaan rakentamassa matkalla Tuohikotti - Kääpälä. Vlitus viivästyttää nyt parilla kuukaudella valokuituhankkeen. Ja mitä surullisinta. Valitus myös pakottaa lapset todella turvattomaan koulumatkaan - jo toista vuotta.

 

lauantai 6. heinäkuuta 2013

Pitkä hiljaisuus on ohi..

 
Ystävätär hankki kanatarhaansa kukon. Hän oli niin kyllästynyt siihen että kanat aina hakeutuivat hänen luokseen. Ei ole kivaa istua kuistilla ja 12 kanaa parveilee ympärillesi. Ja paskoo minne sattuu. Ja rupeaa pesimään kukkaruukkuun. Armas saapui, ei ole paras kukkio tunkiolla, mutta kai hän kehittyy.

Taitaa olla niin että kohdallani rahattomuus ja remppaväsymys iskivät samaan aikaan. Koska työpaikka on start up - tulevaisuus on aina vähän epävarma. Ja pitää tarkasti miettiä mihin pennosensa käyttää. Täytin juhannuksena myös vuosia. Ymmärtäväiset ystävät kylästä toivat minulle koristevadelmaa erikoisessa astiassa. Säälivät kai minua viime syksynä ja alkutalvena kun sateessa piti ulos päästä.
Remppa siis ei oikein nyt edisty. Ihmettelemistä löytyy sitäkin enemmän. Miksi kyläläinen säilyttää jakkaransa puussa!Miksi mustamultani on täynnä muurhaisia? Miksi mustamultani ei ollutkaan puhdas vaan täynnä rikkaruohoa? Ihan oikeesti oli.
Onneksi poika ja miniä saapuivat ja vähän rupesi tapahtumaan. Yleimiesjantunen korjasi  rikki menneen suihkuni juottamalla. Hän ei halunnut mitään korvausta. Kun ei saanut rahaa tarjota annoin pullon punkkua hänelle. Hänen ilmeensä  oli kyllä sanoin kuvaamaton. Oli varmaan eka maksu punkussa.
 Poika viritteli sitten verhon näkösuojaksi. Se on kinnitetty puuakseliin joka on saranoitu, eli koko komeus kääntyy katon alle.

Toisten ahkeruus sai minutkin toimimaan.

 Tervasin taas rekeni ja sepäs on komea nyt. Ja perustin samalla erehdyksessä hautausmaan. 
 Kuoleille ötököille, kärpäsille jne. Poika vaati, että irrotan ne kaikki. En suostunut.
Miniä on öljynnyt kaikki puutarhakalusteet.


Olen ostanut maalit sekä pensselit ja seuraavaksi maalataan pönttöuuni. Sävytetty  maali odottaa. Väri on tylsästi sama kuin kattolistojen valkoinen.  En halunnut kiinteään "huonekaluun" vahvaa väriä . Se ohja liikaa sisustamista. Yksi kysmys kaipaa kuitenkin vastausta:
Maalaanko pensselillä vaiko telalla! Sitä kun en tiedä.

Ja enää viisi viikko ja olen famu. Eka lastenlapsi tulossa. Loma on kuitenkin alkanut ja eka viikko on jo takana. Loma on palkaton ja käyn töissä kerran viikossa. Joustoa riittää. 



sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Onnellinen ihminen

       Kaikki tuntuu vaan niin hyvältä. Naapurin lastenlapsi poimii metsämansikoita taloni edessä. Ja viikonloppu menee kyläkotkotuspäivän tiimoilla Kääpälä kaupan edustalla. Vasta eilen huomasimme sattumalta että vietettiin Valtakunnallinen kyläkauppapäivä. Erehdyksessä osuimme oikeaan viikonloppuun.


 
Kyläkotkotuspäivä osa 1 onnistui erinomaisesti. Poniratsastustakin oli.







     Liiteri on saanut taas uutta lankkua. Ja ihailen sitä tapaa millä naapurini tekee työtä. Jokainen vanha lankku tutkitaan ja hyvät käytetään.
                    Piha rehottaa ja rikkaruohot viihtyvät iloisten ihmisten seassa.





 
Nyt ulos rikkaruohoja kitkemään. Siellä takana pilkottaa kauniita uusia kukkia mutta eivät oikein näy rikkaruohojen vuoksi. Kitken puoli tuntia ja sitten taas Kyläkotkotuspäiville.

tiistai 11. kesäkuuta 2013

Juttu lehdessä taas .

HBL kävi tutustumassa projektiini. Ja 9.6. ilmestyi aika iso juttu. Oli ihan kiva. Ihmettelin siskolle ettei kukaan ole sanonut, että olipa hyvä kuva sinusta. Isosisko sanoi että olemme aina paljon kauniimpi omassa peilissä ( tai jotain sinne päin). Oikeassa hän kyllä on.


 Viikonloppuna en jaksanut juuri mitään tehdä. Poika ja miniä olivat käymässä kahden koiransa kanssa. Joten käytimme aika paljon aikaa syömiseen. Ja miniäni pesu kaikki ikkunat paitsi kuistin. Hän on kyllä ihmeellinen pakkaus.
Pumppu meni rikki heti kun poika ja miniä olivat lähteneet. Kuin tilauksesta tuli juuri kun sitä ihmettelin eräs aika kätevä mies. Tutkimme kaikkia osia eikä syytä löytynyt. Sitten muistui mieleen ukkonen pari tuntia aikaisemmin. Aikamoinen raekuurokin tuli.
Opin että vaikka kaikki lamput toimivat silti voi olla hämminkiä sähkötaulussa. Ulkosähkön kanssa. Hienosti oli ylijännitesuojaus toiminut. ( voi olla vähän väärä sana ..). Se pieni yksinäinen vipu oli alhaalla, eikä ylhäällä. Ja sitten vesi valui iloisesti taas - hanasta.
Siisi tiskauspöydän ulos. Iltaauringossa tiskaan nyt saunan takana kun säät sallivat.

Ja teinhän minä jotain. Pesin neljä mattoa edellisen viikonlopun kahden lisäksi.
                           Enää vaan 12 jäljellä.


tiistai 4. kesäkuuta 2013

Korjattavaa

 Viime syksynä tyhjensin pumpun ennenkuin yöpakkaset tulivat. Luulin että jälkeläinen tulee kantamaan pumpun sisään, mutta ei tullutkaan. Nostin sitten itse, pumppu lipesi otteestani  ja hopean-värinen johto katkesi liittimen kohdalla. Sain nyt hankituksi uuden johdon liittimineen. Naapurimies korjasi. Hyvin käynnistyi ja vesi valui hyvin. Liiankin hyvin. Pumppu vuotikin säiliön kohdalla. Vettä olikin jäänyt säiliöön. Jäätyessään vahinko oli tapahtunut. Kätevä naapurimies auttoi taas, irotti etukannen ja naputteli suoraksi.
 Letku kiinni taas ja uusi käynnistys. No hiivatti sentään. Vähän vettä oli jäänyt myös vesijohdon toisen pään suuttimeen. Ja se  olikin haljennut.  Nyt mennään sitten ilman suutinta kunnes löydän sen vanhan vipuhanan jostain. 
Onneksi on naapureita, joilla  ei ole peukalo keskellä kämmentä. Tämän naapurin vanha isä kuoli torstaina, viikko ennenkuin olisi tääyttänyt 98 v. Vein kondoleanssikukan hänelle ( amppelikukka). Surunvalittelulauseeni ei ollut ihan nappisuoritus: "Toivottavasti tämä kukka on yhtä sitkeä kun isäsi oli." 
 Nurmikonleikkurista muoviputkikin vuotaa. Korjattavaa aina löytää. Onneksi löytyy myös silmänruokaa.Keräsin kaikki kukat yhteen paikaan jotta Eevalle kasteleminen olisi helpompaa  kun poikkean muualla.

perjantai 31. toukokuuta 2013

Työt edistyvät taas

Aina välillä jotain tapahtuu vaikka pitää kapean elantoni hankkia ja siihen menee aika paljon aikaa. 
 Viime viikolla naapuri neuvoi miten saan ladon tulevaisuudessa pysymään kunnossa. Siihen kuului ensin ojan kaivuu. Se ei enää oikein minulta käy kipeän selän vuoksi.
           Mukava poika kylästä auttoi ja kaivoi ojan liiterin eteen. 
Piti vähän vielä korjata herra työnohjaajan mielestä: syy ei ollut pojassa vaan meikäläinen ei ollut ihan tajunnut mitä piti tehdä. 
Korjaustalkoisiin, jotka kestivät noin 20 minuuttia otti osaa myös pojan isä.
 Vaikka Fiskars  ei enää ole työnantajani ei voi muuta kun suositella näitä hyviä lapioita.

Ruohonleikkuri savusi ihan kamalasti kun se käynnistettiin. Kuva on otettu kun se ei enää savunnut kuin vähäsen. Se lakkasi savuamasta kun muistin että kuminauha varressa piti kaasun pohjassa. Sen tajuamiseen meni aika monta minuuttia.  En suosittele kaasun kiinnittäminen kuminauhalla.Kaiken lisäksi sehän on ollut tässä asennossa koko talven. Saapi nähdä mitä tästä seuraa. Hyvin toimii kuitenkin leikkuri edelleen.

 
Nurmikko melkein leikattu. Minulle yksi haastavimmista tehtävistä on rikkaruohojen kitkeäminen. Vähän aloitin ja kottikärry tuli heti täyteen. On todella vaikeata päättää mikä on rikkaruoho ja mikä ei. Viime vuonna osa unikoista päätyivät kompostiin. 
 Musta kohta edessä piti olla täynnä matalaa peitekasvustoa mutta se kasvoikin vaan toisessa kohdassa ja levisi vaan itään ( hehe). Ja suurin osa kaiken lisäksi kuoli.  Näitä vastoinkäymisiä otetaan urheasti vastaan aina välillä  keinussa leväten. Minimalisti-minä on nyt hankkinut Prismasta krusidullien krusidulli-pöytä ( 39,90). Tyyli täydentyy Sarpanevan Aroma-lasilla ja Lidln lonkerolla. Nyt saunaan ennen kuin kun hyttyset imevät minut tyhjäksi.



maanantai 27. toukokuuta 2013

Jotenkin tykkään tästä uudesta roskapostaajastani ja hänen viestistään:

"I read this piece of writing fully on the topic of the comparison of most recent and preceding technologies, it's remarkable article."

Naurattaa erityisesti se, että blogipostin otsikko oli: "Mine kirjoita vielä kerta"!! Olin siina kirjoituksessani tuskastunut kirjoitus- ja kielivirheisiini.
Ette näitä spammaajia näe, koska olen joutunut laittamaan kommenttitarkistuksen päälle. Joskus tuli 20 - 30 roskaviestiä päivässä. Em. teksti oli eka julkaisukelpoinen.