Korjattavaa

 Viime syksynä tyhjensin pumpun ennenkuin yöpakkaset tulivat. Luulin että jälkeläinen tulee kantamaan pumpun sisään, mutta ei tullutkaan. Nostin sitten itse, pumppu lipesi otteestani  ja hopean-värinen johto katkesi liittimen kohdalla. Sain nyt hankituksi uuden johdon liittimineen. Naapurimies korjasi. Hyvin käynnistyi ja vesi valui hyvin. Liiankin hyvin. Pumppu vuotikin säiliön kohdalla. Vettä olikin jäänyt säiliöön. Jäätyessään vahinko oli tapahtunut. Kätevä naapurimies auttoi taas, irotti etukannen ja naputteli suoraksi.

 Letku kiinni taas ja uusi käynnistys. No hiivatti sentään. Vähän vettä oli jäänyt myös vesijohdon toisen pään suuttimeen. Ja se  olikin haljennut.  Nyt mennään sitten ilman suutinta kunnes löydän sen vanhan vipuhanan jostain. 
Onneksi on naapureita, joilla  ei ole peukalo keskellä kämmentä. Tämän naapurin vanha isä kuoli torstaina, viikko ennenkuin olisi tääyttänyt 98 v. Vein kondoleanssikukan hänelle ( amppelikukka). Surunvalittelulauseeni ei ollut ihan nappisuoritus: "Toivottavasti tämä kukka on yhtä sitkeä kun isäsi oli." 

 Nurmikonleikkurista muoviputkikin vuotaa. Korjattavaa aina löytää. Onneksi löytyy myös silmänruokaa.Keräsin kaikki kukat yhteen paikaan jotta Eevalle kasteleminen olisi helpompaa  kun poikkean muualla.