Onnellinen ihminen

       Kaikki tuntuu vaan niin hyvältä. Naapurin lastenlapsi poimii metsämansikoita taloni edessä. Ja viikonloppu menee kyläkotkotuspäivän tiimoilla Kääpälä kaupan edustalla. Vasta eilen huomasimme sattumalta että vietettiin Valtakunnallinen kyläkauppapäivä. Erehdyksessä osuimme oikeaan viikonloppuun.

 

Kyläkotkotuspäivä osa 1 onnistui erinomaisesti. Poniratsastustakin oli.

     Liiteri on saanut taas uutta lankkua. Ja ihailen sitä tapaa millä naapurini tekee työtä. Jokainen vanha lankku tutkitaan ja hyvät käytetään.

                    Piha rehottaa ja rikkaruohot viihtyvät iloisten ihmisten seassa.

 

 

Nyt ulos rikkaruohoja kitkemään. Siellä takana pilkottaa kauniita uusia kukkia mutta eivät oikein näy rikkaruohojen vuoksi. Kitken puoli tuntia ja sitten taas Kyläkotkotuspäiville.

Juttu lehdessä taas .

HBL kävi tutustumassa projektiini. Ja 9.6. ilmestyi aika iso juttu. Oli ihan kiva. Ihmettelin siskolle ettei kukaan ole sanonut, että olipa hyvä kuva sinusta. Isosisko sanoi että olemme aina paljon kauniimpi omassa peilissä ( tai jotain sinne päin). Oikeassa hän kyllä on.

 Viikonloppuna en jaksanut juuri mitään tehdä. Poika ja miniä olivat käymässä kahden koiransa kanssa. Joten käytimme aika paljon aikaa syömiseen. Ja miniäni pesu kaikki ikkunat paitsi kuistin. Hän on kyllä ihmeellinen pakkaus.
Pumppu meni rikki heti kun poika ja miniä olivat lähteneet. Kuin tilauksesta tuli juuri kun sitä ihmettelin eräs aika kätevä mies. Tutkimme kaikkia osia eikä syytä löytynyt. Sitten muistui mieleen ukkonen pari tuntia aikaisemmin. Aikamoinen raekuurokin tuli.

Opin että vaikka kaikki lamput toimivat silti voi olla hämminkiä sähkötaulussa. Ulkosähkön kanssa. Hienosti oli ylijännitesuojaus toiminut. ( voi olla vähän väärä sana ..). Se pieni yksinäinen vipu oli alhaalla, eikä ylhäällä. Ja sitten vesi valui iloisesti taas - hanasta.

Siisi tiskauspöydän ulos. Iltaauringossa tiskaan nyt saunan takana kun säät sallivat.

Ja teinhän minä jotain. Pesin neljä mattoa edellisen viikonlopun kahden lisäksi.

                           Enää vaan 12 jäljellä.

Korjattavaa

 Viime syksynä tyhjensin pumpun ennenkuin yöpakkaset tulivat. Luulin että jälkeläinen tulee kantamaan pumpun sisään, mutta ei tullutkaan. Nostin sitten itse, pumppu lipesi otteestani  ja hopean-värinen johto katkesi liittimen kohdalla. Sain nyt hankituksi uuden johdon liittimineen. Naapurimies korjasi. Hyvin käynnistyi ja vesi valui hyvin. Liiankin hyvin. Pumppu vuotikin säiliön kohdalla. Vettä olikin jäänyt säiliöön. Jäätyessään vahinko oli tapahtunut. Kätevä naapurimies auttoi taas, irotti etukannen ja naputteli suoraksi.

 Letku kiinni taas ja uusi käynnistys. No hiivatti sentään. Vähän vettä oli jäänyt myös vesijohdon toisen pään suuttimeen. Ja se  olikin haljennut.  Nyt mennään sitten ilman suutinta kunnes löydän sen vanhan vipuhanan jostain. 
Onneksi on naapureita, joilla  ei ole peukalo keskellä kämmentä. Tämän naapurin vanha isä kuoli torstaina, viikko ennenkuin olisi tääyttänyt 98 v. Vein kondoleanssikukan hänelle ( amppelikukka). Surunvalittelulauseeni ei ollut ihan nappisuoritus: "Toivottavasti tämä kukka on yhtä sitkeä kun isäsi oli." 

 Nurmikonleikkurista muoviputkikin vuotaa. Korjattavaa aina löytää. Onneksi löytyy myös silmänruokaa.Keräsin kaikki kukat yhteen paikaan jotta Eevalle kasteleminen olisi helpompaa  kun poikkean muualla.

Työt edistyvät taas

Aina välillä jotain tapahtuu vaikka pitää kapean elantoni hankkia ja siihen menee aika paljon aikaa. 
 Viime viikolla naapuri neuvoi miten saan ladon tulevaisuudessa pysymään kunnossa. Siihen kuului ensin ojan kaivuu. Se ei enää oikein minulta käy kipeän selän vuoksi.

           Mukava poika kylästä auttoi ja kaivoi ojan liiterin eteen. 
Piti vähän vielä korjata herra työnohjaajan mielestä: syy ei ollut pojassa vaan meikäläinen ei ollut ihan tajunnut mitä piti tehdä. 
Korjaustalkoisiin, jotka kestivät noin 20 minuuttia otti osaa myös pojan isä.

 Vaikka Fiskars  ei enää ole työnantajani ei voi muuta kun suositella näitä hyviä lapioita.

 

Ruohonleikkuri savusi ihan kamalasti kun se käynnistettiin. Kuva on otettu kun se ei enää savunnut kuin vähäsen. Se lakkasi savuamasta kun muistin että kuminauha varressa piti kaasun pohjassa. Sen tajuamiseen meni aika monta minuuttia.  En suosittele kaasun kiinnittäminen kuminauhalla.Kaiken lisäksi sehän on ollut tässä asennossa koko talven. Saapi nähdä mitä tästä seuraa. Hyvin toimii kuitenkin leikkuri edelleen.

 

Nurmikko melkein leikattu. Minulle yksi haastavimmista tehtävistä on rikkaruohojen kitkeäminen. Vähän aloitin ja kottikärry tuli heti täyteen. On todella vaikeata päättää mikä on rikkaruoho ja mikä ei. Viime vuonna osa unikoista päätyivät kompostiin. 

 Musta kohta edessä piti olla täynnä matalaa peitekasvustoa mutta se kasvoikin vaan toisessa kohdassa ja levisi vaan itään ( hehe). Ja suurin osa kaiken lisäksi kuoli.  Näitä vastoinkäymisiä otetaan urheasti vastaan aina välillä  keinussa leväten. Minimalisti-minä on nyt hankkinut Prismasta krusidullien krusidulli-pöytä ( 39,90). Tyyli täydentyy Sarpanevan Aroma-lasilla ja Lidln lonkerolla. Nyt saunaan ennen kuin kun hyttyset imevät minut tyhjäksi.

Jotenkin tykkään tästä uudesta roskapostaajastani ja hänen viestistään:

"I read this piece of writing fully on the topic of the comparison of most recent and preceding technologies, it's remarkable article."

Naurattaa erityisesti se, että blogipostin otsikko oli: "Mine kirjoita vielä kerta"!! Olin siina kirjoituksessani tuskastunut kirjoitus- ja kielivirheisiini.
Ette näitä spammaajia näe, koska olen joutunut laittamaan kommenttitarkistuksen päälle. Joskus tuli 20 - 30 roskaviestiä päivässä. Em. teksti oli eka julkaisukelpoinen.

Valtava myllerrys

Elämässäni on ollut pienoinen kaaos viime kuukauden aikan. Uusi, hirmuisen hauska työpaikka vie paljon aikaa. Alla kuva perjantaina asiakaskäynnistä kollegani kanssa.

Asuntoni oli myynnissä, pääsin vanhan talooni vihdoinkin ja lumikin suli. Viikko sitten vasta katosi viimeinen lumikinos. Jos katsot tarkasti löydät sen kuvasta.

 Viikko sitten kävin myös naapureiden luona. Oli hervottoman hauska hetki  heidän kanssaan kun entinen perunanviljelijä-naapurini (lähiseudun suurimmat viljelyt jossain vaiheessa elämäänsä) esitteli siemenperunansa. Nyt siemenperunat mahtuvat muutamaan munakennoon. Tämä pariskunta on niin huumorintajuinen. Aina nauretaan kun tavataan.

Asuntoni myytiin, tavaroiden pakkaaminen on kamala homma. Olen muuttanut nyt 10 kertaa viimeisten 28 vuoden aikana joten tuskin ehdin asettua taloon ennenkuin levoton sieluni taas repäisee ja muuttaa.  Hetki sitten tyhjensin viimeisen muuttolaatikon uudessa kodissani. Muutin takaisin lapsuuteni maisemiiin. Tuntuu hyvältä.

Kaikki olisi sujunut paremmin jos olisin pysynyt pysymään poissa Peuhusta. Mutta veri vetää sinne ja siksi kaikki kesti niin kauan. Pitkät päivät töissä ja sitten yöt pakkasin. Enkä ehtinyt lainkaan karsia.

Tänä viikonloppuna päästiin taas kunnon hommin.  Rakas pariskunta "Ovenrapsuttajat" saapuivat taas.  Ensin lähti olohuoneen ovi ulos lauantaina. Sairaan painava ovi oli.

 

Ovenrapsuttaja hommissa. Itse tein vähän myös.

 

Työstä pitää nauttia. Ulkosesonkin avaaminen kuohuviinillä on aina hyvä idea.

Ihmeelliseltä ovi  näyttää kuvassa

Sen jälkeen keittiön ja ison tuvan oven kimppuun.

                     Sen pituinen se. Väsynyt ja onnellinen

Mustaa pari kävi, valkoinen lenteli ohi

Taas kävi se nuohooja ( sotare ruotsiksi). Tällä kertaa ei yksin. Nuohoojamestari valvoo oppipoikansa hommia.

Lammella on paritellut joutsenpari joka vuosi. Nehän ovat pari- ja paikkakuntaskollisia. Lentelivät ohi ja ympäri viime viikonloppuna koska lampi oli edelleen jäässä.

Nyt tilanne on toinen. Jäät lähtivät menneellä viikolla. Ja lumikin on pian poissa.

Tänään on ohjelmassa joko harmaavesipumpun hankkiminen tai vanhan pumpun korjaaminen. 

Surkea minä onnistuin rikkomaan sen vanhan pumpun kun kannoin sen sisään viime vuonna. Olin syksyllä ajoissa tyhjentänyt sen ,mutta odotin että joku vahva tulisi kylään. Ei tullut ja meikäläinen rehki ja veti. Kaikki oli vähän jäässä ja hupps:

Vähän arastuttaa rautakauppaan lähteminen. Siihen menee niin paljon aikaa ja usein palvelu on niin kamalan huonoa.Vaikka on kyllä sanottava että sain pari viikkoa sitten niin hyvää palvelua sekä K-Rauta Lanternassa että Olarinluoman Starkissa. 

Pikku hiljaa kukat tulevat esille.

Kaikki ovat niin hyviä.

                     Lumitilanne alkuviikolla .Toivoa siis on.  

Luen erilaisia ihania blogeja, en kovin monta. Saan niistä paljon ideoita. Kuten se että tuhkaa pitää sirotella pensaiden alle. Sirottelinkin. Ja sitten sain jostain vihjeen, että lumen sulaaminen joudutetaan levittämällä tuhkat lumen päälle. Innokaasti niinhän tein. Liiemmin ajattelematta. Kun lumi suli, jälki oli tämän näköistä. Suoraan oven edessä. Muistin, että tuhka ja hiili eivät ole sama asia vaikka esiintyvätkin yleensä yhdessä.

                                        Lähikuva on vielä kaameamman näköistä.

 Edellisellä vierailulla olin käynnistänyt kompostorini. Ja olin poissa 5 päivää. Huomasin kun palasin, että kansi olikin jäänyt auki. Mitään ei ollut heräännyt. 

Löysin ihmeellisen reikäisen metallipalan maasta saunan vierestä.  Ihmettelin mihin se kuuluu  ja lopuksi katsoin ylöspäin. Kaikki tietävät varmaan, että metallipalat tippuvat taivaasta, muuten en vaan käsitä miten osasinkaan katsoa ylöspäin. 

Tarttis varman tehdä jotain. Keksin kyllä jo oman ratkaisun siihen. Mutta pitää olla joku kaveri paikalla pitämästä kiinni tikkaista kun korjaan tämän. luovalla tavalla. 

Muut saavat kukat kukkimaan ja kaikki on niin ihanaa. Minä vaan sählään. 
Sain kuitenkin kukkapöydän esille. En ollut pessyt niitä ruukkuja syksyllä. Vaikka niin pitäisi. Ymmärsin nyt myös miksi. Joten piti laittaa ne likoamaan.

Muuttolaatikko taipuu moneen. Pitkävartinen Sinin WC harja on saavipesua varten. Hyvin toimi tähänkin hommaan. Lopputulos miellytti. Minäkin olen hetkellisesti mallikelpoinen ja melkeinpä täydellinen.