sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Pirkan sukkahousuniksiko!


Suomen kieli on kyllä tavattoman hauska ja kätevä. Kaksi sanaa otsikossa olisi ruotsiksi suurin piirteien "Kanske ett Pirkka - strumbyxtips"! Suomeksi 2 sanaa. 
                                 Talvi lähestyy
Varustaudun talven tuloon. Koska elämäntilanteeni ensimmäisen kerrran elämässäni suo minulle mahdollisuuden eräänlaiseen sapattilomaan vielä jonkin aikaa puuhailen täällä maalla. Käväisen vaan Helsingissä. Ulkotuleni vanha kaasulämmitin oli niin kaunis tänään.

Oviverho tuli myös ison tuvan puolelle vetoa estämään. Sille puolelle koska en tässä talossa kestä tuijottaa mustaa verhoa. Ei näytä kauniilta. Ei tdellakaan.Verhotanko on yksi niistä vanhoista. Sain sen viekkaudella ylös ja varmaan se eräänä päivänä tulee ryminällä alas.

Veto on silti aika kova. Ovi on jotenkin vinossa enkä saa siihen ovieristettä. Mailasin tänään Kouvolan Eurokangas- kauppaan ja kyselin olisiko heillä lisää sitä vihreätä villakangasta. Taidan laittaa verhon vielä keittiönkin puolelle. 

                                            Ovityyny
Uusimmassa Tuuma-lehdessä ( Rakennusperinteen ystävät) oli maininta pääkirjoituksessa myös ovityynyistä. Ja vinkki että niitä saisi heidän puodista. Hinta oli aika kova, 10 e/kpl. Koska en omista ompelukonetta ja pitäähän yhdistyksiä tukea tilasin sieltä. Kaksi kaunista pellavaputkiloa tuli.

Tänään pistin töpinäksi. Mutta eilen olin jo ostanut Kääpälän kaupan ainoat sukkahousut. Olivat kuulemma olleet siellä niin monta vuotta että sain ne ilmaiseksi! 

                            Näin ehkä et tekisi ovityynyä!
Ohjeiden mukaan sääret kuului leikata irti mahdollisimman ylhäältä. Se oli kaikkein helpoin juttu. 
Näyttää kaukaa melkein muotivaatteelta!
 Sitten piti pujottaa toinen sukkahoususääri toisen päälle. En tajua miksi tein näin. Älä vaan tee! Vedä se sukka omaan jalkaasi (jos olet mies tee se kun vaimo ei ole kotona)  ja sen päälle toinen. Olisi varmaan ollut huomattavan paljon helpompi tapa kuin pujottaa käden päälle. Jokseenkin tyhmästi tehty.
Sen jälkeen piti ruveta täyttämään sukkahousut joko jyvillä, riisillä tai hiekalla. En vaan uskalla hiirien pelossa käyttää muuta kuin hiekkaa. 
Oli mahdottoman hankalaa tunkea se hiekka siihen sääreen. Keksin ottaa käyttöön pienen muovisen kukkaruukun jonka päälle pujotin sen hiivatin sukkahousutuplasäären. Ruukun pohjassa oli eri kokoisia reikiä jotka samalla toimivat eräänlaisena sihtiniä. Se idea sentään toimi. 
Siinä istuin oviaukossa ja lapion kuin pikku lapsi hiekkaa sukkahousuhin. Jumalattoman sotkun sain aikaiseksi. 
Aina välillä piti mitata onko jo tarpeeksi hiekkaa. Jos joku luuulee että hiekka asettuu suoraan pötköön niin unohda se. Sehän kerääntyy sukkahousun kärkeen joka leviää leviämistään. Joten koko hiivatin makkara pitää muokata pullamaiseksi. Hiekkaa oli kaikkialla.Kun nostin pötkön syliin housutkin olivat ihan hiekassa. 


Jos oli hiekan täyttäminen hankalaa niin tosi hankalaa oli sitten pujottaa lötkö sukkahousumakkara vastahakoiseen pellavapötköön. Kitkakerroin oli varmaan maailman suurin. Ei millän suostunut. 
Mutta sain kuin sainkin homman hoidetuksi. Ja pötkö on asetettu keittiön ja kuistin välisen oven eteen. 
Homma toimii kyllä. Vähän mietityttää se hiekka. Osa varmaan valuu siitä ulos ja sotkee. Toisaalta, kuten kuvasta näkyy, niin olen tähän mennessä kuvannut vaan kauniit, valmiit kohdat talossani. Siihen ei kuulu tämä rähjäinen ovi, jota aikaisemman asukkaan kissa on raapinut.Eikä kamalan näköiset kynnykset. Niitä en tule vaihtamaan ellei ole pakko, korjautan ja maalaan vaan.

                   Mitä opin tästä:
1. Ohje oli helppo. Yhtä helppo kuin ruuanlaitossa" paista kunnes on kypsä". Puolet ohjeista siis puuttui.
2. Pujota ne sukkahoususääret omaan jalkaan, ei käsivarteen.
3. Älä käytä 20 den sukkahousuja. Ehdotan 60 den. Ei ehkä vuoda eikä sotke yhtä pahasti.
4. Jos voi vaikuttaa kankaan laatuun sellainen ilman struktuuria helpottaisi kovasti hiekkakäärön pujottamisen itse ovityynyyn. 

Kesti hämmästyttävän kauan tämä operaatio. Onneksi olen vapaa kuin taivaan lintu. 
Olen muutenkin ollut ahkera tänään. Kohta "råttgiftet" peruttiin. Täällä hiippailee kissoja. En voi sitä käyttää  ilman sitä rottalaatikkoa. Enkä sitä uskalla avata enää koska se on ollut koko kesän liiterissä. Keräilen vähän rohkeutta ensin.
Enää pitää maksaa 2 laskua, tehdä tilitys ELY-keskukselle ja siivota pikkutavarat makkarin lipastosta kaappikeisarinnan uuteen ihastukseen.

Laskuja voin maksaa vihdoin. Java oli kadonnut koneestani ja jouduin asentamaan sen uudestaan. Ja asensin myös uuden printterini. Jonka mukaan tuli liian vanha versio. Joten piti hakea uusimpia ohjlemia jne jne. Kun kaikki taas toimi koin olevani pieni nero. Soitin äidillenikin ja kerroin sein. Ja nauroimme makeasti. Minulla on joskus aika hauska äiti.

10 kommenttia:

  1. Aivan upeat ja varmaan nerokkaat ovityynyt. Kaunista pellavaa... idea toimii varmasti ja perinteessä on laatu mukana. En ole ikinä kuullut moisista, taas opin lisää.
    Kiitos Titte

    VastaaPoista
  2. Rakas Päivi. Kiitos sinulle kommentista. Tuuma-lehti on aivan ihana lehti. Sieltä opin aina jotain uutt
    a.

    VastaaPoista
  3. Hieno idea....edelliseen kotiin, kun muutimme, takaovesta veti ja pakkasella saranoihin tuli jäätä...siis sisäpuolelle. Hätävarana laiton kylpypyyhkeen suojaksi ja hyvin auttoi sekin...:)

    VastaaPoista
  4. Vähän samaa ideaa olen minä soveltanut isojen ulkoruukkujen ja myös tavallisten parvekekukkalaatikkojen salaojittamisessa: sukkahousunlahkeeseen kevytsoraa ja makkarat ruukun ja laatikon pohjalle. Helppoa ja siistiä!

    Tuohon kynnysmakkaraan en kyllä minäkään laittaisi mitään riisiä tai ryynejä, sehän olisi reipas tervetuliaisateria hiirulaisille. Tai vielä pahempaa, rotille (niistäkin on ikävä kyllä kokemusta meidän vanhassa talossamme).

    VastaaPoista
  5. Voisit hyvin lähettää tuon niksipirkkaan!
    Kyllä sukkahousut ovat ihmeelliset!
    Kaikenlaista olet ahkeroinut ja osannut. Onnea!
    Erityisesti tuo printterin asennus mykistää minut täysin.

    VastaaPoista
  6. Eeva, jospa muistaisin ensi keväänä tämän sukkahousuniksisi. Irene, olin its eniin otettu omasta erinoimaisuudestani että pakahduin - siksi piti soittaa äidille. kaikkihan alkaa isitä ettå ensin pitää ymmrätää mikä kone ja versio omistaa. Sen poikani opetti kuuakusi sitten ja muistin sen. Mutta myönnettävä että kesti vähän ennenkuin tajusin ettei riitä että lataa sen ohjelman koneelle. Pitää vielä erikseen sitten vielä asentaa se.

    VastaaPoista
  7. kamalasti taas kirjoitusvirheitä. ja kielioppi .. oi oi. minka koneen ja version omistaa. Sovitaan että kaikki kirjoitusvirheet ovat Kääpälän- murretta
    .

    VastaaPoista
  8. Ai että mä nauroin tälle makkaratarinalle. Siihen hiekkamakkaran tunkemiseen kangaspussiin auttaa muovipussi tai tuorekelmu, sitä makkaran päälle ja pienellä pyöräyttämisellä se solahtaa paikalleen ja muovin voi sitten ottaa pois.

    VastaaPoista
  9. Voi apua, repesin!!!! Kyllä oli hauska makkaratarina! Mutta hieno homma, jos toimii!

    VastaaPoista
  10. bloggaaja vastaa: @lea P:lle kiitos. Ja naapurin emäntä 85 v. ehdotti että ensin pujotan sukat itse ulkokuoreen.
    Monta hyvää vihjettä siis tullut.
    @Jaana; todella toimii; kahdella oviverhollaja yksi ovimakkara ja nyt on tosi lmmintä. Ulkona sataa, on joulusempaa kuin jouluaattona.

    VastaaPoista