Ikkunaremontti osa 2 ja kasvuhuone löysi kotiin.

Taas ikkunarempassa kiinni viikonloppuna. Nyt oli tutkittu erilaisia kirjoja ja rakennuskortteja ja ohjeita. Todettiin että karmin alaosa korjataan vaihtamalla huulloksesta oleva osa ulospäin. Naapurin kanssa mitattiin ja minä rupesin sitten piirtämään.

Ota nyt tästä selvää, Uusi yritys.

Itsekään en oikein enää tätä ymmärtänyt. Uusi yritys. Ja tarkempi mitta nauha. 

Vähän parempi.

Lopullisesta tuli niin hieno että unohdin sen kuvata. Eikö ole tyypillistä. Se on skannattuna. Ehkä se joskus julkaistaan taidegalleriassa. Toisaalta kuvan saaja (kirvesmies jolla on tiheäsyistä puuta) on ollut kuolemanhiljaa maanantaista lähtien. Toivottavasti se on hyvä merkki.

Aikaisemmin keväällä vertasimme värimalleja vanhoihin ikkunoihin. Haastava juttu. Ja kun mulla sitten oli keltafiltteri erehdyksessä päällä kamerassa niin päätöksenteon dukumentaatio meni päin prinkkalaa.

  Värit ilman filtteriä

 Tässä keltaisessa kuvassa on dokumentoitu värien ainesosia.

Eilen ikkunakorjaaja sanoi minulle että "Saa nähdä miten regoit kun näet ikkunasi valmiina". Ihmettelin kovasti ja hän vaan varoitti ja kertoi muutaman asian. Esim. että kun tämänlaisilla väreillä maalaa niin lopputulos on kiiltävä. Kestää jonkin verran, kuulemma kuukausia - ennenkuin ne mattaantuvat. Ja sitten alkavat haalistumaan. Ja se prosessi on tietysti tosi hidas. 

Meitä oli kolme naista joista yksi on tosi tarkka värisävyistä vertaamassa ja päättämässä. ( heitä voin sittten syyttää jos meni ihan pieleen). Mutta omituiselta varmaan näyttää. Miksi?
Koska smyygejä ei maalata vaan ne pesen varovasti ja jätän vanhat värit. Ja kun taas ikkunapuitteet ovat uudet, vanhan mallin mukaan tehdyt. Uudella maalilla. Ja kiiltävät. 
Niin paljon työtä on tässä ollut korjaajalla. Muuten sama joka hienosti kunnosti kuistin 10 ikkunaa.
Kaikki vanha lasi otettu talteen, jokainen sarana, kulmarauta, haka jne osa otettu talteen. Ruosteet poistettu. Varovasti suoristettu, korjattu....Naapuri oli sitä mieltä että se elävä, vanha lasi on huono, minusta se on hieno. Päädyimme yhteisymmärrykseen - se on vanha. 
                        Se vaeltava kasvihuone
 Eeva  - ystävättären kasvihuone on paikallaan. Pohjat tehtiin lauantaina ja sunnuntaina kannoimme sen paikoilleen. Mukana oli kylältä 2 teini-ikäistä auttamassa. Siirto lopulliseen paikkaan kesti 2 minuuttia - korkeintaan.

 

Mieliteko

 Alatalon väellä( naapuritila)  oli tällainen ihana kirja, jossa oli lintujen kuvat. Ja äänet. Mieli tekee. Omituiset mieliteot nykyään minulla! Haluan itse oppia erottamaan lintujen äääniä ja tunnistamaan lintuja. Ja opettaa sitten Estherille. Etsin ensin Ruotista jospa sellaisen löytäisin omalla äidinkielelläni. Tämä oli Suomalaisesta kirjakaupasta ja maksoi alle 30 e.

Eilen kuulin ja näin kaksi satakieltä Helsingissä Töölönlahden puistossa, Oopperan vieressä. Tänä aamuna kuulin sellaisen pensaasta! Ihmeellistä. Keskellä kaupunkia. Ja aivan liian vähän puita. Nehän hakeutuvat tiheämpiin lehtoihin.

Seuraavat linnut tunnistan äänestä:

Sepelkyyhky, kivitasku (miniä opetti, hänen fafansa oli taitava graafikko ja piirsi paljon lintuja) , satakieli, varis, pöllö (mutta en alalajeja), hanhi, parittelevat joutsenet, käki ja ruisrääkkä. Aika heikko esitys. Ja aika omituinen kokoelma. 

Nyt nukkumaan.