Vanhimmat kuvat kadonneet sähköpostimuutoksen yhteydessä. Pikku hiljaa palautan ne yksi kuva kerrallaan. Puuttuu vajaat 3 vuotta !!! Kaupunkilaisnainen osti heinäkuussa 2009 kauniin 1850-luvulta olevan hirsitalon. Täydellinen peruskorjaus alkoi huhtikuussa 2010 ja edessä on noin 10 vuoden urakka. Voit seurata remonttini edistymistä, onnistumisia, yllätyksiä, hölmöilyjä, vastoinkäymisiä, talkoohenkeä sekä hetkiä elämästäni Kääpälässä.
sunnuntai 4. maaliskuuta 2012
Perhana
Hiirenkakkaa keittiössä kahdessa paikassa. Jag tycker inte om möss. Hiiret eivät ole parhampia kavereitani.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaPoistin oman kommenttini. Liian paljon kirjoitusvirheitä. Mutta shit lienee ainoa oikea kommentti lyhyeen blogitekstiini.
VastaaPoistaKissa taloon!
VastaaPoistapoika vaan on nin allerginen kissoille ja hänellä on kaksi mäyräkoiraa.
Poistapese kaikki pinnat lattiasta kattoon mäntysuovalla.
VastaaPoistaKiitos, uusi asia minulle tässä yhteydessä.
PoistaViime viikolla istuin rauhassa vessanpöntöllä, kun yhtäkkiä hiiri ilmestyi esiin suihkukaapin alta. Oli eka kerta, kun jouduin kasvotusten elävän yksilön kanssa. Kiljuin kovasti.
VastaaPoistaLöysin blogiisi ihan sattumalta ja luin sen sitten alusta loppuun! Kivoja juttuja ja melkeen naapurikylässä! Mulla on myös vanha talo, jonka valitettavasti edellinen omistaja on remontoinut piloille mm. vanhat puulattiat poistettu ja levylattia ja muovimatto tilalle........... haaveilen, että joskus saisin palautettua sen ennalleen!
VastaaPoistaMissä "melkein naapurikylä sijaitsee"
PoistaMultamäessä, matkaa Vekaranjärvelle n. 15 km
PoistaTiedän ,kävin vanhaa myllyä vastapäätä olevassa lahoamassa olevassa talossa viime kesänä. Aikamoinen paikka!
PoistaHiiret eivät, valitettavasti, katoa mäntysuopapesulla. :)
VastaaPoistaNiitä vaan tulee. Yleensä syksyisin, aina joulukuulle saakka. Loukutus toimii, mutta on tietysti ikävää.
Kissoja voi kokeilla, mutta silti niitä hiiruja pyrkii sisälle pakkasta pakoon.
Myrkkyjäkin voi käyttää, mutta se on aika falskia. Raadot voivat jäädä mätänemään ja haisemaan rakenteisiin. Pahimmassa tapauksessa kissat tai muut eläimet pääsevät myrkkyihin käsiksi tai syövät myrkkyyn kuolleen/kuolevan elukan...
Vanhan talon asukkina joudun kertomaan, että joihinkin asioihin on vaan pakko sopeutua. Paitsi, jos saat kaikki mahdolliset kulkureitit tukittua. Mieluiten tiheäsilmäisellä verkolla. Eikä sekään ole varma.
Partapappa kertoi muuten taannoin blogissaan hyvän vinkin, joka minullakin on vielä kokeilematta. Sammutettua kalkkia syksyllä, muistaakseni noin metrin leveydeltä sokkelin ympärille. Kehui toimivan. Aion kokeilla.
-Pöö-
Meillä hävisi hiiret, kun E paikallisti reitit ja tukki ne.
VastaaPoista