Mahtava päivä monella tavalla

Toinen aurinkoinen maaliskuun päivä.  Melkein koko Suomi kylpi kauniissa talviauringossä. Niin Kääpälän kyläkin. Aamulle tein tunnin lenkin kyläläisen kanssa, kuten eilenkin. Maanantaina aamulla sellainen on ohjelmassa myös. Siksi tein juuri työtä  tiiviisti vajaat 2 tuntia tänään jotta hyvällä omatunnolla voisin käydä tunnin kävelyllä. Huomenna on etäpäivä ja kaikesta huolimatta vietän sen täällä. Ei ole kunnon työtasoa täällä ja vähän epäilin miten hyvin voin työskennellä täällä. Mutta hyvin onnistui. On myös niin helppo keskittyä täällä kun ei ole mitään joka häiritsee. Monen vuoden kokemuksella tiedän että teen yhdessä päivässä vähintään kahden päivän työt kun saan etänä keskittyä.Työn jälki ja laatu kasvaa samalla.Kaksi business casea melkein valmiina. 

Siivosin taas tänään tupaani, järjestelin tavaroita, kyläläinen kävi mehulla ja ostin  juuri Facebookin kautta satasella ihanan kaapin:

Nyt pääsen inhottavista elfakoriviritelmästäni eroon. Iltapäivällä vietin 2,5 h naapurin luona ja katselin Lahden hiihtikisoja, Mielenkiintoista mutta ei paljon yleisöä. En ole vuosikymmeniin  sellaista seurannut. Uskomattoman asiantunteva naapuri Liisa ( 85 v) tunnisti hiihtotyylillä hiihtäjät. Ihan äimän käkenä olin.
Kahvittelun ja teeteilun jälkeen takaisin telkkarin ääreen ja lähetimme ampumahiihtäjät ladulle.
 Ihmettelin vähän miten niin moni saksalainen on vaivautunut Lahteen kunnes nätisti minulle kerrottiin että on nyt uusi maa ja uusi valuutta. Yhtäkkiä oltiinkin Saksassa. Ihme ja  kumma mutta ei hiihtoammuskella samoissa kisoissa joissa hiihdetään. Siihen tarvitaan omat kisat! Mikä resurssien tuhlaus!


Ja ihana flashback tuli. Minä sisarusten kanssa ja vanhemmat mustavalkoisen telkkarin ääressä. Lapsilla ruutuvihkot ja sekundameter ja otimme väliaikaoja ja teimme tilastoja. Kivoja muistoja.Eero Mäntyranta ja Helena Takalo ( oliko Helena jo väreissä?). 

    Pienet ovat iloni - peräti vastoinkäymiset vaan naurattaa.

Yritin hakea puita liiteristä mutta vaikka 30 minuuttia hakkasin pistolapiolla jäätä ovi ei auennutkaan tänään. 10 cm:n rako on  - ei muuta.  Ovi oli nopeasti jäätynyt kiinni maahan.
Eräs kyläläinen kävi mehulla ja hänen koiransa juoksi kantohangella. Kaunista, kaunista. Yritin tehdä polun saunaan mutten onnistunut. Saakelin kova tämä Itä-Suomen lumi.

Huussiin, ovi auki ja kaunis tähtitaivas, kuu valaisee lumista pihaa. Eilen sytytin muutaman lyhdyn ja oli ihana palata kotiin saunaillasta. Piha oli kaunis ja kotoisan kutsuva.

Oikeanpuoleinen kaunis, iso lyhty, polvikorkuinen, on lahja kyläläisparilta ja vasempi on löytö kaupunkikotini kierrätyspisteestä. Jätehuoneessa on kierrätyshylly johon asukkaat saavat tuoda tarpeettomia tavaroitaan. 
Tänä vuonna tämä pieni lyhty, vanha hauska kassakone, iso saviruukku ja turkoosit saappaat ovat jo tarttuneet haaviini.

Ja sinne olen vienyt kirjoja ja muutakin tavaraa. Kaikki aina katoaa. Ihan mahtava systeemi.

                Ja olkkarissa  huudettu lamppu on ylhäällä

Vielä on liian paljon ketjua siellä  mutten katkaise ennen kuin kaikki huonekalut ovat paikoillaan ja olen varma mille korkeudelle sen kuuluu asettaa.Hyvä päivä oli. Ja hyvä työviikko. Oikein hyvä. 
Lamppu ei ole olkarissa huudettu, vähän oikaisin siinä. Mutta olen päättänyt etten liiemmin korjaa tekstejäni. Tämä on minun suomen kieleni. Ja olen siitä ylpeä. Osaan, ajattelen usein suomeksi, näen joskus uniakin suomen kielellä. Ja aina väreissä.