Aikamoista haipakkaa ollut jo kolmas vuosi peräkkäin kun ensin molemmat vanhat vanhempani pikku hiljaa menivät huonoon kuntoon. Ensin äiti heikkeni (hän kuoli 12/2020) ja sitten isä ajoi autonsa lunastuskuntoon 4/2021 ja on sen jälkeen tarvinnut paljon apua. Ja nyt 6/2022 hän sai kaksi aivoinfarktia. Sairaalassa ollut siitä lähtien ja 15.8 siirretään nyt yksityiseen hoitokotiin. Pelokas 92 v vanhus, joka ei osa pukeutua itse, sokeutunut toisella silmällä (aivoinfarkti), näkee huonosti toisella (aivoinfarkti), kävelee rollaattorilla, ei saa syödä kiinteätä ruokaa afasian tukehtumisvaaran vuoksi, ei siis osaa kunnolla puhua (afasia infarktin jälkeen) eikä halua kotiin. Mutta kotiin vaan lääkärit sanovat. Emme hyväksyneet tätä ja päätimme että nyt meillekin riitti. Emme enää jaksa tätä rumbaa. Jännittävät ajat edessä. Toivottavasti viihtyy Folkhölsanin Blomsterfonden - kodissa Käpylässä.
Poika perheineen tuli 1.7 ja lähti 8.8. Ihanat lastenlapseni ovat nyt 8 ja 6 ( pian 9 ja 7) ja rakastavat Peuhuani. Poika ja miniä rakensivat uuden oven maakellariin ja poika maalasi sen kauniin punaiseksi öljyvärillä joka löytyi jemmoistani. Kahvan hän teki vanhasta kuolleesta katajasta, jonka olen säästänyt aika monta vuotta liiterissä.
Ah, siitä tuli niin hyvä. Sen jälkeen ilmanvaihtokin on parannettu. Ja ihana miniäni siivosi sen. Jännittävää tulee olemaan ensi vuonna nähdä miten paljon otamme maakellarin käyttöön.
Voi kamalaa jos vain kotiin haluavat lähettää... mutta sellaista se kai on tänä päivänä... toivottavasti isäsi viihtyy Folkhälsanin talossa.
VastaaPoistaLöysin tänne X-Bondmoora i stan-blogin kautta.