lauantai 28. tammikuuta 2017

Palautettu postaus Kirjoitettu 9.9.2016 Lupatarkastajankin mielestä totto on nyt valmis

Vihdoin, vihdoin, vihdoin. Pari viikkoa sitten. Saapui nosturi, saapui piipun pellit ja savupellit, saapui muurari ja saapui lupatarkastaja. Ja minä palaan blogini ihanaan maailmaan.Oli vaan aika rankka kesä monesta eri syystä, siksi aikamoista hiljaiseloa ollut. Edelleen on ongelmia polven kanssa mutta kai nyt sitten 1 + 3 kortisoonipiikkiä pikku hiljaa tainuttaa pahimmatkin tulehdukset. 


Uusi savupiippu on hankalassa paikassa eikä mulla ollut edes kattosiltoja. Joten kaksi kertaa nosturi on ollut pakko tuoda paikan päälle.








 Yksi lommohan sinne tuli , mutten ole huomaavinani sitä. Kun katto maalataan näkynee vähemmän. Koska minäkään en ole täydellinen, miten sellaista voisikaan savupiipun pellistä vaatia.


Lupatarkastaja kun tuli pihalle, hän sanoi;  oho tämähän on vanha talo. Kerroin että se on 166 vuotta. Ja kun hän astui tupaan sisään niin kertoi että luuli tulevansa aika uuden talon uutta piippua tarkistamaan. 


 Ihmeteltiin vintillä miten ennen osattiin taloja rakentaa. Nykyään nämä ratkaisut eivät menisi läpi. Ja talo on pysynyt hyvin pystyssä 166 vuotta. Yläkerta tosin vaan 116 vuotta.







 Iloisesti syttyi ja paloi.


 Alussa.


Ja sitten kun muurari lähti alkoivat ongelmat .



Mitä vaan tein niin jostain tuli salakavalasti savua sisään. Emme kohtaa  löytäneet. Viikon päästä sattumalta tuli toinen emeritus muurari kylään. Tutki ja antoi neuvoja. Sytytimme leivinuunin ja sitten takan. Savusi sisään. Ei paljon mutta kuitenkin. No siinä sitten istuttiin läpivedossa takan edessä ja joimme single malta. Takkakin veti hyvin ja nojatulissa oli ihanaa keinua ja rupatella. 

Seuraavana iltana taas sama juttu. Jostain tuli savua tupaan. Ja miniä löysi kohdan.  Ja muurari tuli takaisin ja löysi syynkin. 



Piippu on aika uusi ja oli aika märkä. Mutta se ei ollut pääsyy. 



Tämä takka on vaan poltettava oikeassa järjestyksessä. Ensin avotakka, kunnes piippu on lämmin. Sitten avotakan pellit kiinni. Sitten vasta saa sytyttää leivinuunia. Ja luukkua ei saa käyttää. Vaikka me kaikki luulimme että se onnistuisi. Reikä aukon yläpuolella on vaan niin pieni ettei se jaksa vetää kaikkia savuja ulos jos luukku on kiinni. Savu oli löytänyt pienen reiän sivuseinästä, ja tuli ulos aukosta, joka on takan ja palomuurin välissä. Molemmat muurarit olivat sitä mieltä että sinne laitetaan palovillaa ja että se tila suljetaan kokonaan. Viime viikonloppuna poltin takassa kauan, eikä savua tullut enää sisään. 

Mutta leivinuunia en ehtinyt sytyttää. Se on sitten edessä ensi kerralla;  ensin takka, anna palaa loppuun kun piippu on lämmin, sulje pelti ja sitten vasta on leivinuunin vuoro. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti