lauantai 28. tammikuuta 2017

Palautettu kirjoitus. Julkaistu 14.1.2017 Hyvää alkanutta vuotta

Viime vuosi oli terveyden näkökulmasta kohtalaisen heikkoa tasoa: 3 katkennutta kylkiluuta, 3 keuhkoputkentulehdusta, joista viimeinen välipäivinä, yksi  nyrjähtänyt nilkka, joka tulehtui moneksi kuukaudeksi, polvivamma joka vaivasi heinäkuusta kokovuoden loppuun asti ja sen päälle polvileikkaus.  Olettta voi, että tästä on suuntana vaan ylöspäin.



Ja pyh! Polvi vaivaa edelleen paljon. Onneksi jo vähän epätoivoinen fysioterapeutti löysi torstaina syyn siihen; nilkassa ja jalassa 2 niveltä ihan jumissa. Ne on sitten vapautettu torstaina ja heti tuntuu siltä että käveleminen helpottui.



Mutta, mutta  maanantaina 2.1 sain elämäni ensimmäisen noroviruksen! Aika kamala tauti. Jääkaappi oli täynnä ruokaa, lahjat paketoitu, kuohuviinit jääkaapissa. Illalla piti tulla 5 entistä rakasta työkaveria illalliselle. Oksensin 11 kertaa 17 tunnin aikanA. Rakkaat lastenlapset antoivat minulle tämän uudenvuodenlahjan. Juhlat tietysti peruuntuivat. Niin heikossa hapessa olin että ruuatkin menivät piloille ennenkuin perjantaina pääsin jaloilleni.



Mutta nyt ole ollut töissä viikon. Ja onpa ihanaa.



Syksyllä tapahtui  Peuhussa asioita joista en ole kirjoittanut mitään.



Muutama vuosi sitten joudun purkamaan ja osittaan kumoon peräti ajamaan täysin lahonneen vanhan saunan. Piti purkaa se ja ottaa talteen hirsiä mutta lahot hirret olivatkin kova yllätys. Täältä löydät jutun siitä, toukokuussa vuonna 2014

Kääpälän ja Tuohikotin kylät ovat yhdessä palkanneet Kyläavustajan vuodeksi.TE-toimistoilla oli Kylähelppi-projekti ja jotkut fiksut ihmiset kylässä huomasi sen.  Saimme erittäin ahkeran nuoren miehen kyläavustajaksi ja hänpäs pisti luonani töpinäksi.



Tilaisin hänen avustamana kontin. Olin aika yllättynyt kun se tuli Kamalan iso. 


 Päätimme että sinne laitetaan yksinomaan puutavaraa. Siten ei tarvitse maksaa mitään jätemaksuja.



 Työ oli erittäin raskasta. Oma mootorisaha ei tietysti suostunut käynnistymään. Mutta sain kaverilta lainaksi. Pitää muistaa keväällä ostaa hänelle uuden ketjun kiitokseksi. 

Ekan työpävän jälkeen toinen kundi tuli avuksi. Homma oli sen verran raskas.




Kahden päivän jälkeen kasa oli selkeästi pienentynyt.








Olin turhaan ollut huolissani siit että 36 kuution lava olisi liian suuri.



Lava oli aika lailla täynnä kun homma  kolmannen työpäivän jälkeen oli pulkassa.  Ja se onneton tuplavuodevanerisänky joka vuonna 2013 aiheutti oikan käden jänteen rispautuminen ( kun kannoin sen itse ja ote lipesi enkä tajunnut antaa mennä) sai mennä. Siitä oli vaan pahat muistot ja kalliissa leikkauksessa kokonaan katkaistu jänne, sekä kramppaava lihas.
Kiva kylähelppimme oli jättänyt minulle pienen tervehdyksen. 

Jonkun vanha lelu sieltä löyty. Saapi nähdä löytyykö alkuperäinen omistaja vai siirtyykö tämä lastenlapsilleni.


Viime vuonna jatkoin kolmannen vuoden peräkkäin tavaroiden vähentämisprojektini. Tavoitteena 365 vähemmän esinettä kun vuosi 2016 oli loppu. Miten siinä kävi. Ainakin on yksi saunakasa vähemmän. Laskin sen yhdeksi esineeksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti