Viime vuosi oli terveyden näkökulmasta
kohtalaisen heikkoa tasoa: 3 katkennutta kylkiluuta, 3
keuhkoputkentulehdusta, joista viimeinen välipäivinä, yksi nyrjähtänyt
nilkka, joka tulehtui moneksi kuukaudeksi, polvivamma joka vaivasi
heinäkuusta kokovuoden loppuun asti ja sen päälle polvileikkaus.
Olettta voi, että tästä on suuntana vaan ylöspäin.
Ja pyh! Polvi vaivaa edelleen paljon.
Onneksi jo vähän epätoivoinen fysioterapeutti löysi torstaina syyn
siihen; nilkassa ja jalassa 2 niveltä ihan jumissa. Ne on sitten
vapautettu torstaina ja heti tuntuu siltä että käveleminen helpottui.
Mutta, mutta maanantaina 2.1 sain
elämäni ensimmäisen noroviruksen! Aika kamala tauti. Jääkaappi oli
täynnä ruokaa, lahjat paketoitu, kuohuviinit jääkaapissa. Illalla piti
tulla 5 entistä rakasta työkaveria illalliselle. Oksensin 11 kertaa 17
tunnin aikanA. Rakkaat lastenlapset antoivat minulle tämän
uudenvuodenlahjan. Juhlat tietysti peruuntuivat. Niin heikossa hapessa
olin että ruuatkin menivät piloille ennenkuin perjantaina pääsin
jaloilleni.
Mutta nyt ole ollut töissä viikon. Ja onpa ihanaa.
Syksyllä tapahtui Peuhussa asioita joista en ole kirjoittanut mitään.
Muutama vuosi sitten joudun purkamaan ja
osittaan kumoon peräti ajamaan täysin lahonneen vanhan saunan. Piti
purkaa se ja ottaa talteen hirsiä mutta lahot hirret olivatkin kova
yllätys. Täältä löydät jutun siitä, toukokuussa vuonna 2014
Kääpälän ja Tuohikotin kylät ovat
yhdessä palkanneet Kyläavustajan vuodeksi.TE-toimistoilla oli
Kylähelppi-projekti ja jotkut fiksut ihmiset kylässä huomasi sen.
Saimme erittäin ahkeran nuoren miehen kyläavustajaksi ja hänpäs pisti
luonani töpinäksi.
Tilaisin hänen avustamana kontin. Olin aika yllättynyt kun se tuli Kamalan iso.
Päätimme että sinne laitetaan yksinomaan puutavaraa. Siten ei tarvitse maksaa mitään jätemaksuja.
Työ oli erittäin raskasta. Oma
mootorisaha ei tietysti suostunut käynnistymään. Mutta sain kaverilta
lainaksi. Pitää muistaa keväällä ostaa hänelle uuden ketjun
kiitokseksi.
Ekan työpävän jälkeen toinen kundi tuli avuksi. Homma oli sen verran raskas.
Kahden päivän jälkeen kasa oli selkeästi pienentynyt.
Olin turhaan ollut huolissani siit että 36 kuution lava olisi liian suuri.
Lava oli aika lailla täynnä kun homma
kolmannen työpäivän jälkeen oli pulkassa. Ja se onneton
tuplavuodevanerisänky joka vuonna 2013 aiheutti oikan käden jänteen
rispautuminen ( kun kannoin sen itse ja ote lipesi enkä tajunnut antaa
mennä) sai mennä. Siitä oli vaan pahat muistot ja kalliissa
leikkauksessa kokonaan katkaistu jänne, sekä kramppaava lihas.
Kiva kylähelppimme oli jättänyt minulle pienen tervehdyksen.
Kiva kylähelppimme oli jättänyt minulle pienen tervehdyksen.
Jonkun vanha lelu sieltä löyty. Saapi nähdä löytyykö alkuperäinen omistaja vai siirtyykö tämä lastenlapsilleni.
Viime vuonna jatkoin kolmannen vuoden peräkkäin tavaroiden vähentämisprojektini. Tavoitteena 365 vähemmän esinettä kun vuosi 2016 oli loppu. Miten siinä kävi. Ainakin on yksi saunakasa vähemmän. Laskin sen yhdeksi esineeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti