Ikkunaremppa osa "vaikka kuinka mones"

Viime kuukausi on ollut tosi kiireinen. Työpäivät ovat kohtuullisen pituiset mutta iltaisin on ollut monenlaista menoa. Kaikille tule halu tavata kun kesälomat lähestyvät. Ihan kivaa. 

Olen saanut myös muutamana aamuna hoitaa lastenlapseni kun äiti lähti töihin ennenkuin lapsen isä palasi aamuvirkun golfrundilta. Aina ei mennyt lapsen kanssa ihan helposti. Mutta 99% hän on kyllä suloinen ja hyvin kasvatettu lapsi. Pian 2 vuotta.

 

Tähän jäimme viime syksynä. Kaikki 5 ikkunaa sisäpuolella korjattu. Ja keväällä nyt sitten asennettiin paikoilleen ulkoikkunat.

 Minulla alkoi vuorilautojen rapsutus ja öljytystyöt.Välillä helppoa työtä ja välillä aivan kamalan vaikeata.

 

Naapuri poisti kätevästi lopuksi ylimääräiset, katkenneet naulat. 

Vuorilistojen lippalevy: useampi on ruman näköinen mutta puu on aivan kova. NEkin saavat jäädä paikoilleen. Yksi oli hyvä. Yksi käännettiin toisin päin. Tämä rumilus sai jäädä. Vaikka puu on halki se on aivan terve.

Ja meikäläinen skrapaa ja skrapaa. Onneksi on vaan viisi ikkunaa tuvassa. 

Päätimme ydhessä tehdä todella säästävää korjaamista, eli ainoastaan pehmeät ja lahot puut vaihdetaan.  Naapurini on aarre.

Tämä työ joka oli jo tehty ja  meni uusiksi. Emme vaihdakaan koko listaa vaan korjaamme vaan sen minkä todella tarvitsee. Saa näkyä että vuorilaudat ovat tidella vanhat. Jos puu on kova se saa jäädä vaika ei ole maailman kauneinkaan.

 Ja toisessa vuorilaudassa naapuri teki taitavasti kulmakorjauksen.

Ekat smyygilistat ovat myös paikallaan.

 Ei ole vaan töitä vaan myös tavallista elämää. Lastenlapsi viihtyy maalla ja sekoittaa viljelyksiäni. Nimilaput ovat joko vaihtaneet paikkaa tai kadonneet kokonaan. Tai teksti on huuhtotunut sateessa pois.

 Perustin myös uuden kukkapenkan. Ei ihan tullut ovaalin mutoiseksi. Tai munuaisenkaan.

Paljon pidemmälle olen ehtinyt, mutta tästä kirjoituksesta tulee liian pitkä. Kirjoitan pian lisää. Olen ekan viikon nyt lomalla joten aikaa on. Sekä korjaamiselle että kirjoittamiselle.