Ikkunarempan viimeisestä puristuksesta vuonna 2014

Viimeiksi marraskuun kuvat eivät suostuneet latautumaan ja sitten tuli joulun aikaa ja joulun taikaa. Vähän sitäkin on jäljellä. Olipa ihana joulu, valkoinen, rauhallinen, ystävällinen. Sukuloitiin. Ja paljon on mulla myös omaa aikaa ja rauhaa. Siksi ehdin vihdoin houkutella kuvat mukaan tähän blogiin. Nyt olivatkin vähän yhteistyökykyisemmät kuin viimeiksi. 

Yksi ikkuna oli jo paikoillaan ja päätimme marraskuun lopulla laittaa ennen talven tuloa vielä länsi-ikkunat väliaikasella ratkaisulla paikoilleen. Kylmää oli. Sain olla taas hanslankarina. Oli naapurilla kestettävää kun kuvasin jalkojani enkä ojentanut työkaluja.

Piti ensin rakentaa tukevampi alusta.

 Niin nätisti asettui koloonsa.

 

 Mutta vielä on säätämistä kevääksi.

 Lounastauko. Ja aina kotiin syömään vaimon ruokia.

 Smyygilaudat paikoilleen väliaikaisesti talven yli.

 Älkää ihmetelkö näitä nauloja. Kaikki on vähän väliaikaista. Mutta näette selkesästi miten tärkeä tehtävä minulla oli.

 En lakkaa ihmettelemästä ja ihailemasta miehen kirveenkäyttötaitoja.

 Alakarmin alla on myös väliaikainen lipparatkaisu. Tärkeintä kuitenkin ettei talvi pääse tuhoja tekemään.

 Ja sitten kolmas ikkuna.

 Tässäpä tuli iso yllätys. Emme ymmärrä mitä on tapahtunut. Kauhistuin ja arvelin että pitää reklamoida. "Ei tarvitse soittaa. Minä korjaan keväällä sivuilta. Pikkujuttu. Ei näy missän." Pakko kai on uskoa.

 Eka sisäikkunakin tuli.

Kaikki tehdään vähän hassussa järjestyksessä mutta sen olette kai jo huomanneet. Sen mukaan mitä rahaa on ja tekijöitä löytää. Keväällä kaikki ikkunat laitetaan kunnolla lopullisesti paikoilleen, listoja, vanhat putsataan, ja kaikki maalataan. Sisäpuolelle olisi löydettävä oikea sävy jolla voisin maalata uudet karmiosat.

Kivoja hommia tulossa.