Edistymistä, jumalaton määrä kuvia ja jo vilahtaa

Kaikki karmit on korjattu. Voipi vaan olla että se aivan ensimmäinen karmi irrotetaan ja korjataan nyt sitten vielä viidennen kerran. Ensi keväänä. Siinä on jotain omituista vielä.
Neljäs karmi oli kuulemma helppo juttu.  En ollut paikallaan.

 
Viides taas yllätti. Näytti niin hyvältä mutta kun oikein kunnolla tarkasti niin puukko upposi hirteen ja korjauskeikka taas edessä. Karmia ei tarvinnut irrottaa lainkaan. Hieno juttu. Iloitsimme siitä.

Uusi hirsipala on paikoillaan ja kaikki kunnolla tiivistetty.

 Jännä hetki, ekan ikkkunan istutus. Muut ikkunat on poissa ollessani sovitettu ja mitat olleet kunnossa. 

Nyt päätettiin, että tehdään loppuun asti tämä ikkunaukko. Arveltiin, että max tunnin homma edessä ja saamme saranatkin kiinni.  Hohoijaa!  Vähän meni pieleen tämä arviointi.

Mitä hitto! Ei näytä hyvältä.

 Ei ongelmia, hiotaan vähän.

 Ja vuollaan vähän.

 Ja hiottiin ja mitattiin ja vatupassilla tarkistettiin.

Ei mahtunut!

 Ja omistuisen vino. Menini ulos katsomaan ja huomasin että  huomasin että karmi oli vähän vino. Näet että se valkoiseksi maalattau osuus on kapeampi ylhäällä kuin alhaalla. 

 Pakko purkaa.

 Ja irrotettava koko karmi. Nauroimme! Tämähän oli se karmi, jota ei tarvinnut irrottaa.

 Kaikki irti. Missä on piilee se todellinen ongelma?

 Väärä on puu, väärä kuten ekassa karmissa.  Puu on vääntynyt. Onneksi ei niin paljon kuin ekan aukon kohdalla.

 Viivan vasemmalta ( valkoinen alue) puolelta pois kaikki.

 

Ja tämä taitava käsityöläinen  poistaa millin tai kaksi kirveellä - nätisti ja käsi ei erehdy.

 Vähän taas hiotaan..

 Tässä välissa alakarmi oli kerran sovitettu mutta en ollut tyytyväinen. Ja kirvesmies totesi, että olin oikeassa. Pakko oli ottaa vähän vuorilaudasta pois. Moottorisahalla ulkoa vielä tasoitetaan vuorauslankut, koska yksi oli turhan pitkä. Näyttää siltä kuin ulkolistat tuhotaan mutta taitava mies vaan tasoitti moottorisahalla listojen takana olevien vuorauslankujen päädyt.

 Mutta sen jälkeen. Toinen istutus. Ja siinä se on. Aika lupaavalta näyttää. 

 Tiivistäminen taas. Oli vaikea homma ja jouduin muitakin työkaluja kuin se edellinen käyttämään. Kaksi valtavaa haava sormissani ja verta tulvi. Mutta saimme  kiilat takaisin paikoilleen.

 Mitataan taas että kaikki on suorassa.

 Kiilat katkaistaan. Niitä piti tietystä valmistaa tässä välissä. Edelliset kun oli katkaistu. 

 Otin kohmeisen selfiekuvan. Pipo on Perusta, Isla Amantanilta, Titicaca-järven eräältä saarelta. Ostin vuonna 2003 mummolta. Ihan lämmin ja kaunis pipo. En enää matkusta, sattuneesta syystä.

 

Kuva ulkoa. 

 Vähän joutuu vielä säätämään kuten kuvasta näkyy, mutta olimme aika kohmeessa, lounastauko tuli. Ja sen jälkeen alkoi satamaan. Kaatamalla. Jatketaan vähän ajan päästä taas.  Tähän hommaan taisi mennä 3,5 tuntia.

 

Tämä ikkunamalli on sellainen ettei peitelistaa ole lainkaan ulkopuolella. Tutkin kirjoja viikolla ja niin se vaan on. Ei niitä ole poistettu. Näin se kuuluu olla.  Tämä ikkunakuva on yksi yhteen ikkunoitteni kanssa. Itse poka oli mallia 1700 luku. Paitsi että minun ikkunoissani oli lisätty kulmaraudat mallia 1850. Ja kauniit saranat. Ne laitetaan vielä paikoilleen myrskykoukkujen kera. 

Että sellaista tällä kertaa.