sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Pian paistetaan perunatuuvinkiä

Ihana, ihana itsenäisyysviikonloppu Peuhussa. Lunta olikin jo 11 cm perjantaina ja melkeinpä 20 cm jo tänään. Kuin satumaa. Paitsi että on vähän hiirenkakkaa siellä sun täällä keittiön puolella. Naapuri kävi auraamassa kun huomasi että olin ilmestynyt. Tai oikeastaan kuulin että toinen naapuri oli kertonut hänelle. Kun kaartelin kampaajalta kodin parkkipaikalleni niin siellähän Jukka, 87, olikin. Avasi  traktorin ikkunan ja huuteli: "No mitäs' tytöt?"  Ystävättäreni 79 v. Hesasta totesi että pitää ajaa Kääpälään asti nykyään, jotta joku niin kivasti moikkaisi. Meikäläinen, 57 v. nyökkäsi.

Kirjoittajana en pääse valokuitukaapelin vauhtiin.
Ohjelmaa on iltaisin ollut niin paljon etten millään pääse mielipuhaani, eli blogin kirjoittaimiseen. Mutta minun on myös nukuttava kunnolla, koska päivätyöni on niin vaikea. Ja hirmuisen kiinnostava. Ja se vaatii iltaisin niin paljon lukemista etten edes ehdi kirjojakaan enää lukea. Siitä enemmän sitten keskitalvella kun Peuhussa ei enää tapahadu mitään. Koska vielä tapahtuu. 

Kuitua, kuitua!
















Ja minä idiootti. Olin paikan päällä valvomassa että kaikki menisi oikein. Oli niiiiiin hurmaava ja hyvin kasvatettu kohtelias nuori asentaja, että täysin unohdin miksi olin paikalla. Minun piti opastaa mihin se rasia tulee. Ja valvoa työn jälkeä. Sanoin vaan että pitää tulla samaan tasoon kuin pistorasia - olla linjassa. En älynnyt kysellä minkälainen se rasia on ja miten piuhat menevät. Viime tingassa saimme pelastetuksi edes vähän. Koska lattialistani ovat noin 10 cm korkeat joudun sitten tekemään loven rasian kohdalla. Olen minä aika tyhmä. Ihailkaamme kaikki nyt vielä yhdessä näitä keltaisia kaapeleita. Ja niiden jämäkkää laatua. Nämä langat pojan Napoleon- koira puree poikki hetkessä. 
APUA! Blogini lukee useampi teollinen muotoilija. Sen tiedän. Tehkää herran tähden jotain! Ja äkkiä. Näkisitte sen modeemilaatikon.

 Näin ne miehet kääntävät päämme ja järki lähtee. Jälkeenpäin joku kysyi multa kumpi versio asennettiin. Multa ei kysytty mitään En tiennyt että oli vaihtoehtoja. Saa nähdä keväällä mitä sieltä tulee siitä rasiasta! Ainoa asia mikä minulta kysyttiin oli haluanko 2 tai 5 metriä kaapelia. Ja olisi kuulemma pitänyt allekirjoittaa jonkun paperin. Mutta taidan olla sen verran hurmaava naikkonen tai kamala, että nuorimies unohti sen.  

 Hidasta rikastumista.
Maadoituskaapelia jäi vähän yli ja otin talteen kuparilankaa. Muistin, että se on arvotavaraa. Voisin vaikkapa rikastua! Tiedoksi että pitää olla vähintään 20 kg myytävää per kerta. Puuttuu enää noin 19, 7 kg. Koska tämä tie rikastumiseen on hidas, lottoan. Kaksi vikkoa peräkkäin on ollut 4 oikein. 9.60 + 6.60. Laskekaapas itse yhteen. Hidas on tämäkin tie.


4 kommenttia:

  1. Hieno tapetti!

    Meillä kävi keittiössä sähkömiehen kanssa samantapainen. Ikkunaseinän johdot kulkevat vaakasuorassa pintavetona. Sähkömies mittasi etäisyyden ikkunasta molemmissa sivuissa olevien vuorilautojen mukaan. Mutta ylälauta onkin leveämpi (komeampi). Nyt johto menee kummallisesti sen alta. Silmä tottuu, silmä tottuu...

    VastaaPoista
  2. Sinähän olet oikea lotto-guru...minä en saa KOSKAAN mitään. Olen jo aatellut koko lottoamisen lopettaa...:))

    VastaaPoista
  3. Voi hitsit, kyllä voi mennä pienesti pieleen. Mutta ei sitä aina voi muistaa olla tarkkaavaisena - varsinkin kun itselle on itsestään selvää, että rasia tulee jalkalistan päälle eikä sen sisään. Voihan työmiehet, niitä pitäisi aina, aina osata vahtia ja monessa ulottuvuudessa. Onneksi ei ole isoista asioista kysymys. Ja tuosta toivottavasti tulee ulos sitä, mitä pitäisikin?

    VastaaPoista
  4. Valokuitua tupaan!
    On tuo sinun talosi kivijalka mahtavan jämäkkä.
    Sinulla taitaa olla tosi mielenkiintoinen uusi työpaikka. Ehtii noita kirjoja lukea myöhemminkin.

    VastaaPoista