Itku pääsi

Perjantaina kirjoitin blogitekstin. Julkaisin sen ja nyt sitä ei ole missään. Sähläsin jotenkin onnettomien yhteyksien vuoksi.Todella odotan sitä valokuitukaapelia. Kahden viikon sisällä on jo rasiakin seinässä kiinni. Itse yhteys lienee aikaisintaan tammikuussa. 

Nyt sitten uusi kirjoitusyritys, josta ei sitten voi tulla lainkaan samanlainen koska tunnelma on nyt erilainen. Vähän ärtynyt!
Mutta löysin siis taas kadonneet tapetinpalaseni. Ovat luonnossa paljon kauniimmat kuin kuvassa. 
 Teen näistä 2 taulua. Löysin kaksi puukehystä tuvasta kun raivasin siinä 2010. Ne kehykset ovat jossain. Juuri nyt vaan piilossa minulta. En tiedä missä!

 Tässä on käytetty pronssia. Kun valitsin tapettini en voinut valita mitään tummaa, koska en kestä tummia tapetteja. Enkä halunnut museota luoda.

Mennyt viikko on ollut todella erilainen. Ke - pe vietin mielenkiintoisten ihmisten kanssa keskustellen kirkosta,  muutoksesta, murroksesta, luottamuksesta sekä  miten haastavaa on nähdä ihmistä. Päässä pyörivät edelleen ja varmaan pitkäksi ajaksi nämä aiheet. En kuulu kirkkoon enää, mutta meillä on aika avarakatseinen arkkipiispa nykyään. Ja suvaitsevainen. Ja olen nyt hänen Twitter -seuraajansa.
Eilen olin hirvipeijaissa ja söin mahdottoman hyvää hirvisoppaa. 
Tänään on sitten taas kannettu klapeja ulkoa sisään liiteriin, taisi olla kaksi kiintokuutiota. Kukkapenkki on  laitettu talvikuntoon vähän viime tingassa. Talvirenkaat ovat nyt auton alla kerrankin ajoissa. 
Olen syönyt liikaa Annelin ihanaa pullaa ja piirakkaa. Toiset vaan osaavat leipoa. Ja toiset eivät.  Kuulun jälkimmäiseen ryhmään. Lopetetaan viikko kauhuun; Silta -sarjaan. Olen vähän koukussa päähenkilöihin.