Ihanaa kunnostettua pönttöuunia on nyt kaksi viikonloppua lämmitetty. Yritin pari viikkoa aikaisemmin käynnistää sisäänpolttamisen muttei onnistunut koska ulko- ja sisätilan lämpötilanero oli liian pieni. Vähintään 5 astetta pitää olla kylmempi ulkona jotta kunnolla vetäisi. Kertoi muurari.
Nyt on onnistunut ja liiankin hyvin. Vaikka vaan 2-3 pesällistä poltin niin oli pakko jättää pellit auki yöksi koska tuli liian kuuma. Viime yönä poltin vaan 1 ½ pesällistä ja silti oli liian kuuma. Tämä vaattii nyt vähän harjoittelua. Haaste tuottaa nukkumatapani, koska nukun aina ikkuna auki, läpi vuoden. Silti huoneessa pitää olla jonkinlaista lämpöä. Jatkan harjoittelemista.
Toinen haaste on että peltien malli pitää vaihtaa, niissä on nyt nuppi päässä. Ne ovat niin korkealla etten niihin yllä. Pitäisi löytää ketjulliset kiskomallit tai vaihtaa sellaisiin joissa on reikä päässä, että saan sinne jonkinlaisen "kepin".Vihjeitä saisi laittaa minulle.
Toinen haaste oli lattian suojaaminen. Alla kun on vanha puulattia. Olen erilaisia suorakulmamalleja kokeillut mutta pitäisi minusta olla ihan eri mallinen messinki/ kuparilevy suojana. Löytyykö kaarevia malleja. Onko vihjeitä!!
Lahja ( luulen) sähkömieheltä.
Sähkömies toi yllä olevan lampun oikeastaan ulko-oven yläpuolelle sijoitettavaksi. Siihen se oli liian iso. Mutta tästä tulee tulevan parkkipaikan tai valaistetun liiterin lamppu. Joskus kun rikastun ja taas kaivan pihan auki.
Sitkeät pelargonit
Kuistilla pelargonit ovat vähän kärsineet. Ainoa, joka viihtyi oli Eilan äidin vanhoista pelargoineista otettu pistoke . Ovat ainakin 40 --50 v. vanhat ne alkuperäiset Eilan äidin kasvit, jos nyt niin voi sanoa. Sekin menestyi koska sain sen niin myöhään kesällä. Omat tuoksupelargonit jotka hankin pitämään ampiaiset kaukana eivät oikein ensin jaksaneet kukkia ja ne tulivat vähän aneemisen näköiseksi. Alussa oli kai liian pimeätä, kun siirsin ulos, rupesivat kukkimaan , mutta sitten en vaan muistanut niitä kastella. Uusi haaste on talvehtiminen. Ehkä voin viedä maakellariin, siinä on noin 5 astetta talvellakin. Kärsiikö olla siellä, tietääkö kukaan?
On niin mont asiaa jota en ole, ja yksi niistä on viherpeukalo. Mutta kaksi viikkoa sitten pensaskrasseni rupesi sentään kukkimaan. Parempi myöhään kuin ei "silloinkaan".
Enempää en jaksa kirjoittaa. Tänään olen istunut ratin takana 6 tuntia kun tulin maalta kaupunkiin, hain pojan ja miniän, ajoimme Snappertunaan isän 80 v - päivää viettämään ydinperheen kanssa ja siitä sitten takaisin 3,5 tunnin lounaan jälkeen.
Ydinperhe on meillä lapset, lastenlapset ja lastenlastenlapset. Siis eri määritelmä kuin Suomen valtiolla. Meitä oli 27 vaikka puuttui noin 6 ihmistä. Näin käy kun on sikiävää laatua.
Minulla on 2 sisarta ja 2 veljeä.
Ja 2 lasta ja 1 miniä.
Ainoa tytär 33 v. tänään kertoi että muuttaa Kööpenhaminaan miesystävänsä luokse asumaan. Kiva juttu hänelle. Kokelas oli minulle mieluinen ja hyvä kokki, hän oli julkaisukierroksella täällä muutama viikkoa sitten.
EDIT; korjasin tyttäreni ikä kolmesta 33:een.
Hei, meillä on myös nuppi pellin päässä. Ehkä niitä on muitakin malleja. Asian voi ratkaista myös nousemalla pikkupallin tai ihanan vanhan kaljakorin päälle, että ylettää.
VastaaPoistaTitte, lainaa peltisaksia, niin voit leikata tai pyytää jotakin miestä leikkaamaaan sinulle messinkilevyä. Sen voi muotoilla ihan miten haluat.
Sinulla ei kait ole muuta vaihtoehtoa pelargoneillesi, kuin kantaa maakellariin. Sitten keväällä nähdään, ovatko selvinneet talvesta ilman valoa. Joka tapauksesta pakkasesta ne eivät selviä. itse talvetan porstuassa, jossa on muutama aste talvella, mutta myös valoa. Viherpeukalo kasvaa vaan kokemuksesta.
Teillä on ihanan suuri ydinperhe. Tyttärelle onnea uuteen kotiin Kööpenhaminaan.