sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Kadonnut laskutaitoni

 Vuonna  2009 heinäkuussa kun ostin Peuhuni tontin määäräala oli ilmoitettu neliökilometreinä. Vasta kun tarjous oli tehty ja hyväksytty minulle selvisi että oli tehnyt aikamoisen päässä-laskuvirheen. Olin päätynyt niitä nollia tuijotellessani että tontin koko oli 3400 neliömetriä ja hiukan huolestuneen mietin miten jaksan sellaisen hoitaa. Mutta  tontin koko on siis 3,4 hehtaaria, josta  vajaa 2 on metsää. Enkä edes mieti sitä hoitamaista.  Se on tosiaan tällä hetkellä haasteista pienin.

Pari viikkoa sitten uskomattoman loistava päässälaskutaitoni iski taas. Olin puutarhakaupassa ostamassa siemeniä uutta nurmikkoa varten. Ihan ammattitaitoisen myyjän kanssa käytiin läpi erilaisia sekoituksia ja tein valintani. Enää piti vaan päättää kuinka monta kiloa siemeniä tarvitaan. Myyjä luki riittoisuudet ääneen ja minä laskin päässäni. 10 x 10 on sata , kyllä. Ihan oikein jotenka kun etupihani on ainakin  15 metriä kertaa 10 niin paljon menee siemeniä.  Ostin siis 10 kiloa. En edes reagoinut kun myyjä sanoi että tällä saa sitten Stadion- kentänkin viheriöimään. Minullahan on valtava tontti!!

Huomasin virheeni vasta pari päivää myöhemmin kun tarkemmin luin tuoteselostuksen. 10 x 10 on 100 mutta kun on kysymys neliömetristä niin oikea vastaus kn 10 eikä 100.  Alla se 10 kg:n säkki.


Ja alla se 2.5 - 3 kg:n pussi joka riittää muutamaksi vuodeksi.
Piti van ottaa lusikka kauniseen käteen ja käydä kertomassa mitä oli tapahtunut.


Kiusallista tässä on että olen muka ekonomi. Onneksi en sentään laskentaekonomi vaan markkinointiekonomi. 

En ole muodin alla minkä totesin viikko sitten kun sattumalla erehdyksessä tutkin mitä olin sinä päivänä vetänyt päälle aamulla. Päätin ottaa kuvan itsestäni, kun jalassa oli aivan vääränkokoiset miesten työhousut, jotka tuskin pysyvät ylhäällä, miniäni saappaat ( sori Saara) ja kauan sitten kaseerattu virheostos-TPaita jossa kukkia, paiselykuvioita ja pieniä lasikristalleja. Erittäin likainen tukka, jne jne. Ruutuhousut, kukkapusero ja raidalliset saappaat. Aika komea näky.
 Kuvasta ei tullut mitään kun en osannut itselaukaisijaa käyttää. Juuri silloin joku kopetti oveani ja sisään astui paikkakunnan valokuvaaja, jolle ojensin huonon kamerani.Eli tämän näköinen on bloginkirjoittajanne kun ei liiku muotoilun maailmassa vaan Kääpälän Peuhussa.

Vähän tämän jälkeen, siis viikko sitten, eräs paikkakunnan pariskunta, jonka rouva on tavattoman hyvä ruuanlaittaja ja leipoja toi minulle pienen kakun, sekä taimia. Synttärit olivat tulossa. Se rouva oli tarkasti kunnellut mitä olin saanonut. Olen päättänyt ettei minulle saa tuoda mitään tavaraa ellei se ole vanhaa talonpoikaiskamaa mutta mielellään saa tuoda omasta puutarhasta taimia. Ainoa 100  kielletty on niitä Eerikoita, vai mitä niiden nimet ovat ( ne jotka näyttävät katajilta). Nämä vielä istuttivat lahjansa johon myös kuului iso lipstikka sekä ruohosipulia.




Kasvimaani voi hyvin.


Kuten muutama yrtti ja kukkasenikin.


 .



Joku tupakkakukka se joka ei ole miljoonakello.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti