maanantai 6. syyskuuta 2010

Kääpälän näkymättömät hyvät haltijat

Kääpälän kylässä tapahtuu koko ajan pieniä ja suuria ihmeitä.

Eräänä päivänä joku  oli käynyt pikku harmeja korjaamaassa; vajan ovea ei millään helposti saanut auki. Maata ja multaa oli pakkaantunut talven aikana ovea vastaan eikä ovi millään rullaantunut auki.
Mutta - eräänä päivänä joku oli käynyt vähän kaivamassa maata ja oven alapuoli oli sahattu hienosti  suoraksi.
Ovi toimi taas.


Seuraavana päivänä kiitin väärää miestä. Minun tietämättä hän sitten  kävi katsomassa mistä höpisin ja huomasi silloin että ovenkahvan kohdalla oleva lankku oli ihan laho eikä kahvakaan ollut hääppöinen. Joten kun seuraavan kerran ilmestyin paikalle:


Ihmeellistä.

Kesäloman jälkeen olen viettänyt kaikki viikonloput tietysti Kääpälässä. Eräänä perjantaina saavuin paratiisiini ja mitä olikaan ilmestynyt: OMA PARKKIPAIKKA!!

Tässä kohdassa ( vajaa vastapäätä toisella puolella tietä)  oli ennen iso kasa hienoa hiekkaa, eli se hiekka joka oli lattioiden alla vielä viime talvena. Naapurini oli käynyt tamppaamassa sitä sekä tuonut vähän järeämpää hiekkaa ja tampannut lisää. Nyt on kaksi hienoa parkkipaikkaa ja vanha paikka on nyt osaa kaunista maisemaa. ( tulevaa kaunista maisemaa , see below).

3 kommenttia:

  1. Landebor kan vara väldigt hjälpsamma och empatiska gentemot (Utbölingar???) men hur jävliga som helst mot rågrannen!! Jonas

    VastaaPoista
  2. Vilka ljuvliga grannar du har! Men det hade jag redan märkt (lax och nybakad bulla)

    VastaaPoista
  3. Ihania miehiä, jotka pitävät naisesta huolta! Kyllä sinun kelpaa!
    Paikat kohenee pikku hiljaa.

    VastaaPoista