Bloggaajalla oli pitkä kesä loma

Ihanan ihana kesä on takana ja syy pitkään hiljaisuuteen

Kesäparatiisissani ei ole nettiä eikä telkkaria. 6½ :n viikon loman jälkeen palasin töihin ja piti kirjoittaa vähän kuulumisia. Kameran kuvienpurkupiuha vaan oli jäänyt Peuhuun. Nyt on piuha ja kuvat siirretty koneelle. Ja täältä pesee.

Viime viikonloppuna poikani epäili että taloni on myyty kolmen vuoden sisällä. Hmm , ihmettelin. Mistä moinen päätelmä. Kuulemma oli kesän aikana tapahtunut niin vähän että johtopäätös oli etten pysty tähän projektiin. Haaa,,, olin ilmoittanut jälkipolvelleja että edessä on ainakin 10 vuoden projekti ja takana oli nyt vasta 4 kuukautta. Ei ollut mennyt nähtävästi perille. Nyt on.

Ja kesä meni nautiskellen

Kääpälä on hyvin lähellä Uttia ja siellä oli lomani aikana 44 helle päivää. Oli myös Kääpälässä.
Opin tänä kesänä että todella osaan olla tekemättä mitään. Tai oikeastaan muut tajusivat sen, itse sen olen tiennyt jo monta vuotta. Slackerkoulutus alkaa seuraavan helleaallon aikaan Kääpälässä.

Amelie, poikani ja miniäni koira osasi nauttia kesästä, vapaudesta ja ihmisistä. Heti kun joku tulee kylään kuka makaa maassa ja odottaa rapsutuksia? Amelie.  Karkumatkat menivät naapureiden luo. Ensin komposti houkutteli mutta sitten mukavien ihmisten rapsutukset vetivät pidemmän korren. JA komposti jäi. Onneksi. Vuotavan kompostin hajumaailma oli aika karsea. Onneksi oli juuri saunottu ja Amelia sai kunnon kylvyn.

Napoleon taas keskittyi haukkumiseen sekä perhosten jahtaamiseen ja niitähän löytyi. Ja pikku hiljaa hän kahden viikon aikana oppi pysymään pihalla. Mun jos auto ajoi kujalla ohi niin silloin oli pakko napata Napen syliin.

Eka projekti

Eka projekti oli puuhellan putsaaminen. Onneksi olin saanut exnatoltani "Tulisijan kunnostaminen ja käyttäminen" -kirjasen ja sen mukaan mentiin. Poikani Max auttoi. Valurautakansi oli aika painava sekä likainen alapuolelta.

Puuhella savusi kovasti sisään ja puhdistaminen auttoi. Mutta itse hellaa ei sitten käytettykkään oikeastaan kuin 2 kertaa koko lomani aikana. Oli niin kuumaa etten voinut sitä enempää käyttää.

Taitava ikkunpesijä- ja ahkera

Ihana miniäni Saara ilmoitti että voisi pestä kuistin ikkunoita. Osoittui aika haastavaksi projektiksi jos tavoitteena oli puhtaat ikkunat. Puuosat oli maalattu värillä joka liukeni veteen ja edessä oli loputon työ. Onneksi huomasin asian ja annoin melkein ajoissa syynninpäästöt: riittää että näkyy että ikkunat on pesty. Oli hyvä juttu laske ruutujen määrä vasta pesun jälkeen. Niitä oli sitten 140 kpl, eli Saara pesi 280 ruutua.

No nyt on putki auki. Vuode odottaa. Tulin työmatkalta viime yönä klo 1.40 ja oli pakko nousta aikaisin. God natt.