Näytetään tekstit, joissa on tunniste liiteri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste liiteri. Näytä kaikki tekstit

perjantai 28. syyskuuta 2012

Liiterin laudoittaminen lähestyy






Kävimme tänään naapurini Valtterin kanssa Savitaipaleella lautoja hakemassa. Naapurin valvovan silmän alla lajittelimme kakkoslaadun puita tunnin verran ja kuorma oli valmis.



Tuuman paksuiset,  eli 25 mm ei 22 mm joka tuntuu olevan se tavallisempi paksuus, sekä 125 mm leveät laudat kuormattiin. Sahan omistaja oli komea mies ja oikein mukava. Jos muistaa rimarallini viime vuodelta niin ei voi muuta kuin todeta että lista- ja lauta-busineksessä pyörii hyvän näköisiä miehiä. Sahaamassa  täällä oli uusi sahaaja, hänkin komea. Minä katsoin kerrankin vähän tarkemmin  miehiä ja Valtteri-naapuri lankkuja. Hyvä työnjako. Mutta lankut olivat sydänpuuta ja kestää kuulemma sata vuotta.  Pitää varmaan tehdä tästä huomautus testamenttiin, koska lienen vähän muualla vuonna 2112. 

Kun ajoimme sahan pihalle minun piti peruuttaa autoni peräkärryn kanssa toiselle puolelle pihaa. Meni muuten kohtuullisen sutjakkaasti ja oli aika makeat fiilikset. Sellainenhan kostautuu hetkessä. 
Heti  pyydettiin että vielä siirtäisin autoni kerran toiseen kohtaan" koska  niin näppärästi peruutit sen kärryn kanssa äsken."  Yritin kyllä selittää että kyseinen peruuttaminen oli erehdys. 
Kolme miestä kun seisoivat katsomassa homma loppui siten että kärry irrotettiin ja työnnettiin oikeaan kohtaan. Vaikka periaatteen tasolla tarkasti tiedän, miten peruutetaan kärryn kanssa ei se vaan aina onnistu.

              Yllä tarkka Valtteri valmistelee kuorman sitomista. 
Tarkkasilmäinen huomaa että meille sattui pikkuinen kömmähdys kuorman kanssa. Jossain vaiheessa lastaamisen aikana unohdimme täysin peräkärrysäännön; "kuorma saa olla max. 1,5 metriä kärryn ulkopuolella"! Alussa sääntö oli kyllä ihan kirkkaana mielessä. Vasta nyt kirjoittaessani tajusin että meillä oli liian pitkät laudat kuormassa.
Lopuksi pikainen laskuoperaation kuorman painosta (pitää olla alle 500 kg), joka sentään osoittautui lailliseksi ja sitten kotiin. Aika painava kuorma mutta matka meni hyvin. Olen jo tottunut ajamaan näitä pitkiä kuormia.

Lounaan jälkeen kaikki kannettiin liiteriin katon alle. Kuvan ottaminen unohtui ja nyt ulkona on liian pimeätä. 

Pimeys tuli tänään nopeasti. Mutta kaikki puulaarit ovat täynnä polttopuita, lämmintä on yli 20 astetta sisällä. 
Syyslannoitettu on, saunan lautapino suojattu pressulla, 3 lyhtyä palaa pihalla. 
Muna/Kalles kaviar -leivät huuhdeltu alas GinTonicin kanssa ( ihan totta). Huomenna tulee ystävätär käymään. Elämä on ihanaa - totta maar.


sunnuntai 5. elokuuta 2012

Liiterin suoristaminen





Ensin pieni varoitus. Tämän jutun tekeminen kesti toista tuntia, koska koko ajan MacBook:ni tekee minulle kepposia.  En siis oikein nyt enää jaksa oikolukea. Ja kun näppäinten symbolit ovat jotenkin  eri paikoissa. Enkä osaa importoida kuvia kuin satunnaisesti. Onneksi tykkään uusista asioista. Kyllä tästäkin haasteesta selviän.


Olin kuullut etukäteen että klapikoneen hoitaja, joka lupautui siis myös korjaamaan liiterini, oli tarkka mies.
Liitern kattoharja oli aivan suora mutta liiteri oli silti vajonnut vinoon vasemmalle. Klapimies päätti että liiteri on suoristettava. 












Sinä aikana kun uimme ristituet asennettiin paikoilleen ja jäljellä on enää viimeisten puiden sisään kantaminen.








 30.7 oli enää näin vähän klapeja jäljellä. Kuva valehtelee aika lailla koska pinon takana on toinen iso pino. Jossain vaiheessa se oli tämän ( see below)  kokoinen. Toisaalta kannettiin klapituksen aikana koko ajan puita sisään joten todellista lähtötilannekuvaa ei ole. 




Tänään poika ja miniä rakensivat viimeiset tukilaudat liiteriin ja meikäläisen kantotyöt jatkuvat huomenna. 
Minimiurakkani päivää kohden on kaksi tuntia. Selkä on mahtavassa kunnossa. Niin myös vatsalihakset. Hauikset ovat kasvaneet. Nautin tästä työstä sen verran etten edes viitsinyt vaivata enää tänään jälkeläisiä. Hoidan tämän nyt loppuun itse. Serkkuni Pariisista kävi alkuviikolla ja hänen kanssa teimme myös vinon pinon ( siis todella vinon) saunan seinämään. Siitä nyt vaan harmillisesti ei ole kuvaa. Mutta juhlimme hänen kanssaan erään elämänvaiheen loppumista ja uuden alkamista aidolla samppanjalla. Kuvasta näkyy millä fiiliksellä mennään eteenpäin. Menetin työpaikkani koska pomolla oli niin heikko itsetunto. Häntä käy sääliksi.