sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Räystäspäivä

Räystäät ja sadevesikouru ovat olleet agendalla pari vuotta. Mutta eivät päässeet kuin navetan osalta työlistalle koska en niitä silloin muistanut. Talon eteläpuolen maasto suoristettiin kuukausi sitten kun sain päähän soittaa kaivinkonemiehelle. Ja pari kaveria lähikylästä lupasivat auttaa piirakkapalkalla. Ensin Dino tukevasti maahan kiinni.

 Sitten eteläpuolen räystäs, joka on niin korkealla ettei yksikään tikaspuistani sinne yllä, putsattiin. Eka kerta minun aikana.
 Yhtäkkiä suuni pyysi päästä mukaan ylös. Tyhmä suu, joka ei pysy kiinni. Mutta onhan näkymät komeat. Tässä Alatalo.
                               Näkymä etupihalle. Pelkäsin aivan järkyttävästi koska olimme kahden kymmenen metrin korkeudessa.
 Sitten korjattiin liitoskohta. Nousseet naulat saivat vierelleen uudet kattoruuvit ja vanhat laitettiin varovasti kiinni. Katto muuten kuulemma hyvässä kunnossa.
Ja kun kerran ylhäällä oli katolla pyysin että poistaisi sen ruman antennihökkyrän. Täällä ei ole telkkaria. 
 Samaan aikaan muualla, navetan kohdalla,  toinen valmisteli sadevesikourun kiinnittämistä pohjoispuolelle. En olisi muuten tätä lainkaan teettänyt, mutta tie on korkeammalla kuin talo ja sadevedet lyövät takaisin seinään. Etenkin lankut eivät kestä ja menevät nopeasti huonoon kuntoon. Musta kouru näkyy aika huonosti kuvasta.



Kuva on vähän vino. Katto ja kouru ovat kyllä suorassa.

 Sitten talon kimppuun taas. En ollut lainkaan huomannut - tai sitten unohtanut että olin joskus huomannut. että yhdestä päädystä räystäskouru puuttui kokonaan

 Ja viimeinen pala. Taas jouduin huomaamaan miten tarkat silmäni ovat. Sanoin että alaosa on vähän vinossa. Mittausten jälkeen todettiin että olin oikeassa ja alle 10 mm siirrettiin vasemmalle.
 Tällainen torvi, anteeksi Amelie-koiraa, kinuu jatkuvasti huomiotani. Eihän se kovin fiksulta näytä!
 Sunnuntaina Tuohikotissa oli pieni tapahtuma ja kolmen kylän pariskuntakilpailu. Se loppui tähän lajiin.
 Hyvin eteni.
 Ja meidän kylä voitti. Palkintoina ei ollut possuja. Ne olivat muuten vaan ihasteltavina.


2 kommenttia:

  1. Minua ei kyllä tuonne yläilmoille olisi saanut...sen verran paha korkeanpaikankammo..:) Suloisia possuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kadutti aivan kamalasti kun olin siellä ylhäällä.

      Poista