Mine kirjoita vielä kerta..

Voi että oli paha objektivirhe siinä eilisessä viestissä. Tai ainakin vähintään yksi.

Viimeiset löpinät näin juhannuksen alla. Vatsassa hyvää ruokaa ja viiniä, kiitos veljelle ja hänen perulaiselle ihanalle vaimolle.

Viime viikonloppu jäi Peuhussa lyhyeksi. Toinen veljestäni ( ei edellä mainittu) täytti viikonloppuna 50 v ja juhlat olivat Pirkkalassa. Tuli tiluksenomistajalle aikaa kiireellisiä tunteja kun perjantaina viiden maissa saavuin Kääpälään lainaperäkärryn kanssa.  Onneksi Max -poikani ja ihana miniäni Saara saapuivat vähän minun jälkeeni ja saimme sisään isotkin tavarat.
Älytöntä puuhaa kun parin viikon sisällä olisi taas lainattava peräkärry jotta voisin kuskata kierrätyskeskukseen kaikki se tavara  jota en halua.

Ruokailu ja sauna ja jalkapallo-ottelu Eevan luona, en edes muista mikä matsi. Aamulla ylös ja purkasin viimeset laatikot. Sitten ulos tiluksia mittamaan. Ennen lähtöä Pirkkalaan.

Äidin kasvimaalla

Yllä salaattini lavakauluksessa. Kärsimättömän ihmisen pikakasvatus tapahtuu siten että hankitaan käytetyt lavakaulukset joltain kiltiltä ihmiseltä joka on töissä varastossa, laitetaan alle maakangasta ja täytetään mullalla ja heitetään jyvät siihen. Ei erityisen vaiekata . Ei tule paljon rikkaruohoakaan. Voihan tietysti myös ostaa ne Kekkilän kalliit laatikot. Tämä on kyllä kokonaisedullisempaa ja sopii paremmin kukkarolleni.

Ihan en muista mitä tänne laitoin. Kirjoitin ylös kirjaseen joka on kadoksissa. Sain myös ystävättäreltä pieniä tikkuja johon piti lyyijykynällä kirjoittaa kasvin nimi. Tikut ehtivät kadota jonnekin talon mustaan aukkoon ennen kuin kynä löytyi. Kun kaikki kolme osuvat samaan aikaan samaan huoneeseen, siten että näen ne, tämä mysteeri selviää.

Yllä on oikea pieni kasvimaani. Sellain joka on suoraan maassa kiinni. Naapurin Alatalon Liisa tuli auttamaan kun Eeva ja minä käänsimme vähän maata. Liisa oli sitä mieltä että meiltä puuttui työnjohtaja. Liisa on noin 85. Suuni kävi koko ajan joten en paljon ehtinyt tehdä. Mutta Eeva ja Liisa hoitivat melkein kaiken. Se mikä siellä nyt kasvaa on rikkaruoho. Heidän istuttama epäilen. Siellä missä ei kasva mitään on viljelykseni. Minun hautaamani epäilen.

Minulla on myös pieni perunamaa. Istutin perunat 1-2 viikkoa ennen muita ja jotain vihreätä näkyi jo aika  nopeasti. Näytin Eevalle joka kertoi ettei se peruna ollut vaan rikkaruoho. Kitkin ne jo osittain pois kun sain tietää ettei perunamaata kitketä. Nojaa, muiden perunakasvit lähtivät nopeasti kasvamaan, minun eivät. Olin saanut nopean varhaisperunan. Mutta ei se yksin riitä. Istuttaminen oli minulle täysin vieras juttu ja tein istutustyön yksin. Yksitellen tutkin jokaista perunaa ja mitien miten päin se mahtaa sinne maahan mennä. Puolet laitoin niin että idut olivat ylöspäin ja toiset nin että olivat alaspäin. En oikein viitsinyt soittaa ja kysellä miten se tehdään. Arvelin että 50 % on kuitenkin oikein päin.

Kaikki ovat kyllä kasvaneet mutta joka toinen planttu on iso ja joka toinen pieni. Olisi kiva tietää kumpi on se isompi. Jäänee mysteeriksi ellei joku teista osaa vinkata. Unohdin ottaa kuvan siitä perunamaasta , kun olin niin tohkeissani siellä että  vihdoin jotain kasvoi. Salaa myös vähän kitkin rikkaruohoja.

Nuorpari vauhdissa

Max ja Saara hyökkäsivät marjapuutarhaan. Saara macheten kanssa ja Max trimmerin kanssa. Saara ilmiselvästi nauttii kun machetella saa riehua . Se ei valittavasti vaan näy tästä kuvasta. Trimmerikin on upouusi ja toimii taas kun Matti kylästä sai paineilmalla puhallettua ulos ne kaikki öljyt jotka erehdyksessä joutuivat bensatankkiin. Nyt alleviivaan etten ollut asialla tässä erehdyksessä. Mutta trimmeri toimii nyt ja se on kaikkein tärkeitä. Ihanat naapurit. Epäilen että heillä on vähän hauskaa kun Peuhussa kaikki tehdään vähän sinnepäin.Ja joskus ihan sinnepäin.

Marjapuutarhaapuoleinen pääty  on surullista katsottavaa jos tujottaa niitä ikkunoita. Mutta ei ole vetoa. Ikkunat vaihdetaan projektin loppuvaiheessa.

Talon tuvanpuoleinen pääty antaa osviitan siitä millaiseltä talo on joskus näyttänyt.

Kuten huomaatte muutaman vuoden päästä on myös maalaustalkoot.


Tällä puolella taloa oli ainakin viime vuonna ihana, iso niitty kasvimaan yläpuolella ja alapuolella. Maa käännettiin viime syksynä ja nyt keväälläkin. Auttavaiset naapurit Antero ja Pertti hoitivat sen.
Nyt sieltä mistä se ei ole käännetty näyttää tältä. Kaunista kaunista...Mietintämyssyyn menee mitä syksyllä käännän ja mitä ei.

Sen pituinen se. Keskiviikkona illalla alkaa loma ja se kestää elokuun kahdeksanteen päivään asti. On vähän vaihdettu lomarahoja vapaaksi. Oli vaikea päätös sekin kun jokainen sentti tarvitaan. Nyt jokainen sintti tarvitaan.
Mutta on se sen arvoista. Ei ole kiirettä mihinkään. Talo ei kuitenkaan ikinä tule valmiiksi. Ja kasvimaasta kasvaa mikä kasvaa. Ja minä meinaan istua keinussa. Sen verran mukavuudenhaluinen ole etten rehki koko ajan.

Sen pituinen se. Nettiä ei ole talossa. Mutta Eevalla on joten ehkä käyn heittämässä kesäkuvia jos on jotain kerrottavaa. Ihana kesä teille kaikille. Ta det lugnt.