Ote Kääpälän historiasta - ote Raili Maunun Kääpälä-historiikista
Kääpälä nimen oletetaan pohjautuvan alueelle tulleeseen Kääpä- nimiseen mieheen, joka rakensi talonsa nykyisen kylän alueelle. Toinen vaihtoehto nimestä on se, että ensimmäinen talo rakennettiin koivikkoon, Säimäen kupeeseen, ja että koivuissa olisi ollut paljon kääpiä.
Hallinnollisesti Kääpälä kuului 1500-luvulla Taipaleen hallintopitäjään samoin kuin Lipiälä, jonka tytärkylä Kääpälä on. Nämä kaksi kylää muodostavat yhä yhteisen jakokunnan ja nykyään kun puhutaan Kääpälän kylästä, siihen sisällytetään myös Lipiälän alue.
Jo 1500 luvun puolessa välissä sekä Lipiälässä, että Kääpälässä oli 2 taloa. Lipiälän puolella talot olivat Lipiäinen ja Peuhu. Isännät Heikki ja Matti Lipiäin olivat tulleet Lappeen Lipiälän kylästä. Peuhuun tuli isäntä Hyyryltä. Kääpälän isäntinä olivat Per eli Pekko Kääpä ja Anders eli Antti Kääpä.
1600-luvulla jakokunnan kylissä oli viisi taloa: Pekkola, Laatu, Kauppila, Lipiäinen ja Peuhu.
Ruotsin vallan aikana oli luotu ruotujako- ja ratsuväkijärjestelmä, joka velvoitti kylän taloja. Pekkola toimi Kymenkartanon jalkaväkirykmentin varusmestarin virkatalona ja Laatu, Kauppila, Peuhu ja Lipiäinen Karjalan rakuunarykmentin ratsutilojen aputiloina. Vastapalveluina tilat saivat verohelpotuksia.
Järjestelmä lakkasi 1740-luvulla, kun Hattujen sodassa hävittiin Venäjälle. Turun rauhassa Valkeala jäi Venäjän puolelle. Rajaksi tuli Kymijoki. Alkoi venäläissotilaiden majoittaminen, mikä koettiin ankarana rangaistuksena.
Isojako suoritettiin 1830-luvun alussa, jolloin talojen tilusalat
tulivat määrätyiksi.
Oma kommenttini; Peuhun tilusala oli vajaa 1200 hehtaaria silloin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti