keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Vieraat kävivät kylässä

On todella kivaa kuin käy vieraita. Etenkin jos olen kotona. Toissa sunnuntaina ystävällinen perunanviljelijä, joka kesällä toi minulle käyttövedet, kävi vaimoineen. He toivat itse tehdyt muffinsit. Sanoin tietysti että : keitänkö kahvit? Eivät halunneet, ehdotin mehua , ei tarvinnut keittää. Siinä me istuimme pöydän ympärillä ja juteltiin mukavia ja näytin Peuhuni rouvalle. Jälkeenpäin vaan muistin että minulle oli aivan selkeästi kerrottu että he juovat teetä. Tuntui hassulta istua pöydän ympärillä ilman kahvia tai teetä. Ja ne muffinsit vaivasivat minua koska olen niin perso leivonnaisille. Söin ensimmäisen heti kun auton takavalot olivat kadonneet mäen päältä. Loput kolme jälkkääriksi pari tuntia myöhemmin. Todella hyvänmakuiset muffinsit. Ja minä karppaillen mukan. Vyötärönympärysmitta on taas täysin karannut käsistä tai oikeastaan pitäisi kai sanoa selkärangasta. 

Onko ei ei, ehkä vaiko kyllä?
Onkohan niin että täälläpäin Suomea pitää kysyä monta kertaa tai keittää vaikka vieraat sanovat etteivät halua. En hallitse vielä ihan Itä-Suomen sosiaalisia koukeroita.Työkaveri väitti että näin on. Sillloin olen siis mokannut, mutta ei haittaa.Seuraavan kerran rupean vaan keittämään, kysymättä.

Toisenlaiset vieraat
 Tällaiset terveiset oli jätetty pari viikkoa sitten kuistin penkille.

Ja uuden palomuurin kohdalta tippuu etenkin kun en ole paikalla mujua  keittotasolle, taitaa olla reikiä vintille asti edelleen. Timpuri lupasi tilkitä joulukuussa. Selviän jotenkuten käärmeen kanssa etenkin jos se on vähän jumissa hirsien välillä mutta nämä pienet hiiret ovat minulle vähän haasteelliset.



Olen ostanut lossan, täkäläisittäin. Ja liskun sikäläisittäin, eli Kolarin - murteella. Kirvesmiehenii on sieltä kotoisin ja häneltä oppii aina uusia sanoja.
Kun lossa on viritetty ja osuma tullut niin siirryn taajuustorjuntaan.
Olen siis taas oppinut uusia suomenkielen sanoja.  


Hammaslääkärini, jonka kanssa parikymmentä vuotta sitten puhuin lapsista, mutta ne kasvoivat aikuiseksi, sitten hammashoidostaa  ja nyt vanhojen talojen korjaamisesta sain hyviä vihjeitä hiirien torjuntaan. Ensin on aatava pois sisällä olevat hiiret loukuilla, sitten estetään korkeilla taajuuksilla niiden tuloa. Saapi nähdä toimiiko. Hammaslääkärini on rempannut vanhan tilan jo kymmenen vuotta. Ja harrastanut erittäin tiiviisti  keväisin ja syksyisin hiiren torjuntaa.

Loso ja huullos 
Kirvesmiehen kanssa kun keskustelimme viime lauantaina puuasioista niin opin vielä 2 sanaa. Loso on jättöpuuta, eli se pinta lauta joka jää kun sahaa lankkua tukista. Huullos on sitten niin erikoinen sana etten sitä tunne edes omalla äidinielelläni. Jos olet rempannut vanhoja taloja ehkä osaat sen. Paljastan oikean vastauksen seuraavassa ellei joku kommenteissa osu nappiin.
Kirvesmies kävi siis tyttöystävänsä kanssa lounaalla ja tapasin siten elämäni ensimmäisen siltainsinöörin. Kauniin ja mukavan sellaisen.  Olin muuten nyt ymmärtänyt jo etukäteen kertoa että tarjoan lounaan.

Lopetan kauniiseen kurpitsaan. Se oli aika iso. Kaakelin mitta on 10x 10 cm. Kurpitsan sain naapurilta.






9 kommenttia:

  1. Ainakin täällä imatralaisessa Itä-Suomessa niitä kahveja vaan pitää kysymättä osata tehdä. Nuohoojillekin sopii trajota. Ilmeisesti koskaan ei ole niin kiire seuraavaan paikkaan. Minulle ihan uusi juttu, ja on vaatinut hiukan opettelemista. Jos kysyy, että otatteko kahvia, niin ei tarkoittaa kyllä. (Paitsi jos juovat teetä). Teenjuojien varalta kannattaa keittää kumpaakin ja vasta kuppiin kaataessa kysyä, että kahvia vai teetä. :-)

    Vaikeinta on loihtia jotain purtavaa sen kahvin kanssa. Aina pitäisi olla jotain pullaa kaapissa varuiksi olemassa. Mutta yllärivieraat tajuavat kyllä aina tuoda jotain mukanaan.

    Mahdotonta on karpata Itä-Suomessa.

    VastaaPoista
  2. Kiitos tästä vihjeestä. Vähän epäilin tätä.

    VastaaPoista
  3. Huhuu-huullos. Olen itsekin tehnyt muistaakseni puutyönkurssilla, muttaunohtanut. Juova ikkunaan, ilmanvaihtoa?

    VastaaPoista
  4. Tuomo naapurikylältä17. marraskuuta 2011 klo 17.56

    Huullos on piirtämättä hiukkasen vaikea selitettävä, mutta jotensakin näin: tavallisemmin huullos esiintyy ovessa (ja/tai ikkunassa). Oven karmi on oven paksuuden jälkeen aukoltaan 10-15 mm pienempi kuin ovi. Siihen on mm. kaksi perustetta; kun äkäpäissään paiskaa oven kiinni, niin se ei mene "läpi" ja toisekseen siihen on helppo kiinnittää tiivistenauha vedon ja melun vaimentamiseksi. Ja esim. kerrostalossa porrasovessa käytettynä se kohtuullisesti estää naapurin silakanpaisto tuoksujen kulkeutumisen kotiisi.

    Toinen juttu on sitten ne pienet "kotieläimet". Hiirien suhteen minulla ei ole äänitaajuuskarkottimesta mitään kokemusta MUTTA -
    pihalla olen tapellut myyrien kanssa huonolla menestyksellä 30 vuotta. Olen kokeillut mm. valkosipulia, säilykesilakkalientä, polttanut käytävässä rikkihappoa, pakokaasua, koivu-uutetta, ..... Toissa suvena hankin messuilta osittain maahan upotettavan äänitaajuuskarkottimen, joka "tehoaa" 30 metrin
    säteellä !!! HAH HAH ! Myyrät tekivät käytävän puolen metrin päähän!

    Mahtaisko joku tämän lukijoista tietää kuka valmistaa/myy semmoista myyrän käytävään peitettävää putkiloa, jossa on sisään päin aukenevat läpät molemmissa päissä ?

    VastaaPoista
  5. Tuomo, aivan oikein. Ruotsin puutarharadio-ohjelmassa kertoivat miten tehokkaasti karkottavat myyrät kauemmaksI.
    koirien karvat tai ihmisten hiukset talteen. Karvat heitetään myyräaukkohin.. Kuulemma eivä tkestä ihmisten hiuksia tai koirien karvja. Eli nyt vaan talteenottosopimus paikallisen kampaajan kanssa. Tai koirasalonkien kanssa!

    VastaaPoista
  6. Tuomo; seuraan puutarha.com - sivustoa newsletterin avulla. Tulee aina perjantaisin. Herra Toikka kirjoittaa varsin paljon ja runsassanaisesti mutta viikko tai pari sitten kertoi testaavansa myyntiä varten uuden myyräkarkottimen. Jatkoa seuraa siis ensi vuonna jos se hyväksi todetaan.

    VastaaPoista
  7. 31 vuotta täällä Kouvolan-Valkealan seudulla asuneena voin kertoa omakohtaisen kokemuksen kahvituksesta: pitää kysyä: otatteko kahvia TAI teetä. Silloin saa vastauksen yleensä ensimmäisellä kysymisellä. Mutta jos kysyy, otatteko kahvia, ei teenjuoja kehtaa sanoa, että joisi kyllä teetä, jos sitä kysyttäisiin :D

    Kun muutin tänne Keski-Suomesta meni myös hetken aikaa tajuta, että vieraat tulevat mielellään tarkasti kellonajan mukaan kutsuttuina, ja vasta paremman tuntemisen jälkeen voi poiketa kylään kutsumatta, ohi ajaessaan :)

    VastaaPoista
  8. Hei Hanni ja Susanna. Kiitos kommenteistanne. Vielä yksi lisäys niihin. Varuskuntaalueella voi kellonsa säätää saapumisjan mukaan. Täällä ollaan täsmällisiä. Mutta soppaa hämmennän siinä mielessä etten aina kutsu tiettyyn aikaan. Milloin vaan kahden jälkeen , tai iltapäivällä. Viime viikolla ilmoitin lounasvieraille että tulkaa kahden maissa ja soittakaa jos menee kolmen jälkeen..Sen mukaan tehdään sitten ruokaa, ettei se kärsi odottamisesta.

    VastaaPoista
  9. Loso ja huullos ovat minulle ihan uusia sanoja!
    Upea kurpitsa!

    VastaaPoista