sunnuntai 16. lokakuuta 2011

180 sipulia 180 asteen kulmassa

Toissa viikolla kärsin koko viikon selkäkivuista kun kunnon noidannuoli iski. Olin ahkerasti käyttänyt uutta kirvestä ( Fiskars X17 , pituus n. 60 cm), tuli kylmä, nukuin vierassängyssä ja aamulla kun tein selkävenytykseni vähän hutiloiden niin siinähän se oli. 
Viime maanantain jooga palautti selkäni selkien joukkoon. Ja sen olen oppinut vuoden 2005 välilevyongelmani jälkeen että lihasrelaksantit ovat hyvä asia, joka nopeuttaa parantumisprosessin.

Löysin tänään tällaisen esineen ja rapsuttelin sillä selkääni, mutta mikä ihmeen laite se on. Meinasin heittää pois, mutta muistin että
olen jonkun blogissa nähnyt kuvan tällaisesta kerran. Voiko käyttää johonkin järkevään hommaan.





Perjantaina innostuin vähän istuttamaan kevätkukkia, peräti 150. Lauantaina selkäni sai lepäämään ja tänään istutin 30 sipulia lisää. Asento on todella paha. Ja jos olisin ymmärtänyt miten se mainio sipulinistutuslaite tyhjennetään mullasta homma olisi mennyt aika nopeasti. Mutta minä torvi tyhjensin sen erikseen käsin joka kerta kun olin painannut se syvälle maahan. Onneksi noin 70 sipulin jälkeen unohdin kerran sen tyhjentää ja huomasin silloin että se tyhjentää itse itsensä kun kaivaa sen maahan seuraavan kerran.
140 reikää on puserrettu tällä laitteella pahassa asennossa. 30 kpl työnsin maahan peukalolla koska olivat niin pienet sipulit. 

Kun kävin ihanien naapureiden luona  löysin polulla nämä kaksi myöhäissyntynyttä kukkaa.





Toinen veljestäni vaimoineen vierailivat pe-la. Kävimme Kouvolassa katsomassa mestaruussarjan koripallo-ottelua. Ihmeellisiin paikkoihin tämä Peuhu saa minut lähtemään. Mutta veljenpoika pelaa ekaa kauttaan Salon Vilppaassa ja olen hänen kummitätinsä. Oikeastaan oli ihan kiva. Vaikka he hävisivät.


Kälyni sanoi että täällä on niin viihtyisää ja niin on. Istuimme iltaa, söimme luomukaritsankyljyksiä, joimme yhden älyttömän hyvän punaviinin ja myös jotain ei niin hyvää. Veli auttoi lauantaina pumpun sisäänottamisessa, polttopuiden kantamisessa, puutarhakeinun liiteriin viemisessä jne. Kävimme kylää tsekkaamassa ja Kääpälän kauppaa. Kälyni oli juuri tänne tullessaan sanonut ettei hänellä ole villasukkia. Kaupassa löytyvät erilaisia ja hän osti sieltä kauniit vihreä/punaiset. Aika haasteellista on kun mummot eivät oikein enää neulo sukkia. Mutta onneksi on Kääpälän kauppa. 


Viime viikon suppilovahverosaalis oli mahtava. Olen löytönyt todella hyvän paikan. Korin olen vuosia sitten saanut äidiltäni ja se on minulle todella rakas. Saalis pöydällä on vaan osa korin sisällöstä.




Olen eristenauhalla mallia D eristänyt kuistin ja keittön välisen oven sekä keittiön ja ison tuvan välisen oven. Teen nyt erilaisia lämmityssäätöharjoituksia ja yritän ymmärtää miten usein minun pitää puita polttaa jotta talossa pysyisi kohtuullinen lämpötaso. En oikein onnistunut joten pitkät kalsarit menivät jalkaan. Onneksi ostin perjantaina kahdet. Ennen käytin niitä ainoastaan jos lähdin hiihtämään.







3 kommenttia:

  1. No onpas sinulla ollut paljon puuhaa, onneksi saat apua! Aika jännää lukea ed postauksessa miten teippaat paikkoja kiinni... nyt ei ole kovin kylmäkään vielä ollut...pätjäätkö talven yli??
    nimim. huolestunut =)

    VastaaPoista
  2. Moi Titte

    Tuo esine näyttää minusta välineeltä, jolla ennen vanhaan sekoitettiin ruisjauhoja leipätaikinaan, kun leipiä leivottiin paljon ja taikina tehtiin taikinatiinussa. Jos se on lyhytvartinen (mittakaava ei ihan selviä kuvasta), sillä on voitu myös sekoittaa puuroa padassa. Esineen nimi on härkin. Ja kerronpa vielä että se taipuu näin: sekoitettiin puuroa härkkimellä.

    VastaaPoista
  3. @kris. En teipannut paikkoja kiinni, laitoin tiivistettä vaan.

    Anonyymi kuka liee?: Kiitos. Härkkimen pituus on 45 cm eli lienee puuroa varten. Täällä on muutama tiinu ja ovat aivan eri kokoiset. Ja kiitos taivutusmuodosta. En olisi onnistunut saamaan siihen kahta K-kirjainta.

    VastaaPoista