sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Pitkän tauon aikana olin mm. unohtanut blogini salasanan.

Moni muukin asia on päässyt unohtumaan. Kävin talolla edellisen kerran tammikuun alussa kun piti ottaa kuvia erään lehden tammikuun juttuun. Siinä kerron entisen metsänomistajan tarinani ( uudet lukijat voi tsekata viime vuoden toukokuun juttua..).


Tammikuussa vielä pääsi huusiin :)  -  nyt se ei enää ollut mahdollista :(.

Entinen metsänomistaja seisoo vakavana ( ja kohmeessa, lakkia en edelleenkän juuri ikinä käytä, ehkä sitten kun täytän 60) tyyppillisen tilanteen edessä. Kaksi puuta kasvaa aivan liian lähellä toisiaan. Olen vaan maan luokituksen näkökulmasta entinen metsänomistaja. Koko tila on saman kokoinen edelleen mutta metsänomistajaksi "vaaditaan" metsää 2 hehtaaria ja minullahan oli "vain" 1,86 hehtaaria. Jos pääomavero palautuu tämä uusi luokitus lienee parempi vaihtoehto.




Takaisin viime torstain työmaakokoukseen.

Valkoiseksi maalattua Luvian puun helmiponttipaneelia on siis laitettu alakatoksi. Paneelit tulivat varastotavarana 4,50 pituisina paneleina. Halusin ehjät  panelit ja tämä tuli tietysti nyt vähän kalliiksi. Koska hukkaan meni aika paljon. Kunnes tajusin että kuistikin tarvitsee panelointia joskus ja ikkunat ovat tosi matalalla. Kaikki materiaali  tulee käyttöön. Sekä ylimääräiset pitkät että "hukkapalat". Voidaan myös rakentaa liudan pieniä valkiosia laatikoita, koska paloja on aika paljon.



Talven keskellä muurarikin tuli käymään.


Työmaakokuksessa suunnittelimme uuden hellan muurausta. Olen vuoden aikaan kerännyt Lantliv lehdestä ( siskoni vanhoista lehdistä) kuvia erilaisista muuratuista valurauta/ keittolevy + uuniratkaisuista. Muurari osoittautui todella miellyttäväksi. Ihanan rauhallinen, kokenut, pilke silmissä , kuunteli ja kyseli. On kuulemma todella hyvä muurari.  Sekä arkkitehti että kirvesmies suosittelivat. Soitin jo vuosi sitten ekan kerran, siten hän kävi työmaalla toukokuussa.  Soitin syksyllä kerran ja sovittiin että hänen allakkaansa merkitään minun työmaani  huhtikuulle ja että soitan helmikuun alussa uudestaan. Helmikuun alussa sovittin työmaapäiväksi 24.2. ja siinä sitten oltiin. Nämä työmaakokoukset ovat todella kivoja ja tärkeitä hetkiä. Sinnikäs pitää olla jotta pysyy ihmisten allakoissa. Tämä koskee kirvesmiehiä, sähkäreitä, muurareita jne. Onneksi rakastan ihmisiä ja ihmiskontakteja.





Sitä luulee olevansi niin moderni mutta muurarilla oli 3 D - kamera!
En edes tiennyt niiden olemassa olosta.
Nyt jostain syystä kursori ei enää suostu menemään vasempaan laitaan.
Joten keskytän taas toviksi tämän blogini.

3 kommenttia:

  1. Titte, aiotko todella odottaa, että täytät 60 vuotta enenkuin laitat pipon talvella päähäsi? Nyt on ihan kelvollista kaupungissakin kävellä turkislakki päässä. Se on maalla oikein sovelias päähine tulipalopakkasilla. Kiva, että laitoit kuvasi blogiin!!
    Hellanmuuraus on tärkeä homma. Hyvä, että sait oikean ammattimiehen siihen työhön. Hella on niin tärkeä osa taloa. Uskon, että siitä tulee upea!

    VastaaPoista
  2. Hei! Laitatko vanhan puuhellan vai muuraatko uutta? Meillä puuhella palvelee nyt lämmittäjänä remontin keskellä, mutta haaveilen jo teepannusta ja soppakattilasta porisemassa:) Puuhella on maailman parhaita asioita! Meidän malli löytyy http://pellaslotshemman.fi.

    VastaaPoista
  3. Hei
    Muurataan uusi ja olen sydämeksi ostanut Högforsin valurautauunin 1800 luvun lopulta. Luulen että minul laon siitä kuva jonkun marraskuun kirjoituksessa.
    Sen viereen tulee siis vielä keraaminen liesi ja erillinen úuni alle. Muuten kesällä siellä ei voi tehdä ruokaa lainkaan. JOudun muurauttamaan myös uudet hiormit ja savupiipun jne...hoho

    VastaaPoista