Paljon touhua

Tänään nousin kuudelta ja ajoin pääkaupunkiseudulle. Poika ja miniä muuttivat. Miniäni vanhemmat ja veli sekä meikäläinen hoiti muuton aika ripeästi ja hyvässä hengessä. Koiratkin pysyivät kohtullisen rauhallisina. Peräkärry on täynnä hyvää tavaraa joka menee kiertoon täällä kylässä.

Puuprojektini alkoi toden teolla.
Kun miniä ja poika olivat tällä toissa viikonloppuna aloitimme puiden pinomisen. Kun he lähtivät tilanne liiterissä oli tämä:

Sitten pistin töpinäksi.

Tein uuden rivin vanhan eteen ja kun se oli tarpeeksi korkea pystyin tikkailta täyttämään taaimmaisen rivin katonrajaan asti.

Sain todella mukavat yllätysvieraat. Toinen "vanha" tuttu ainakin 51 vuoden takaa ja hänen vaimonsa ihana, miellyttävä uusi tuttavuus. Linkin teko alla epäonnistui vähän mutta tätä miellyttävää ja viisasta herraa voi kuunnella Vegalta per eilen. "Samtal om livet" 14.7.2012.
 http://areena.yle.fi/radio/1585752.

Ja aina kun vaan ehtii niin kärrään puita nyt kottikärryllä ja maitokärryllä liiteriin ja rakennan uusia pinoja. Haluaisin lämmittää taloni mahdollisimman paljon puilla. Ja em. vieraalta opin että kriittisimmät hetket kondensaatiohaasteiden kanssa ovat syksyn ja kevään aikana; ei talvena. Mietin ehkä uudestaan talviajan peruslämpötilan. Todella odotan valokuitukaapelia jolloin saisin tämänkin asian kaukoohjaukseen. 

 Ja yllä on jo kolme riviä. Ei ole helppoa huomata surkean kuvan vuoksi  mutta jos tarkistaa oikean puolen pystylaudoista niin huomaa että siinä onkin kolme riviä peräkkäin. (Se banaanilaatikko-tekniikka jää edelleen teille mysteeriksi, koska vasta (ehkä) tiistaina saan kännykkäkuvani pois puhelinmotista.) 
Eilen tein melkein viisi tuntia puuhommia. Paljon aikaa mene kun täyttää kärryt ja myös tuhrasin aikaa kun yritin ja lopuksi onnistuin naulaamaan pystytukilaudat kiinni. Oli mahdottoman hankalaa kun voimaa ei ole tarpeeksi. Ei tapahtunut mitään kun yritin naulata kunnon naulat paksuun puuhuun.Kävin naapurin luona apua hakemassa ja soitin yhdelle kyläläläiselle mutta kukaan ei ollut kotona.  
Puumies käytti tuppeen sahattuja "kakkosnelosia"( kiitos Vanhaselle että tämä lauta on tuttu). Itse käytin ohuita,vanhoja,melkeinpä lahoja  lankkuja ja paneleita. Ja sain ne ylös. Aika makean tuntuista kun tasapainoilee tikkailla naulat suussa ja vasara toisessa kädessä ja lankku toisessa. Alussa oli vaikeata ja yhtäkkiä lankku, lauta tai paneli on kiinni hirressä ja työ voi jatkua.

Ja pieni arvoitus loppupiristykseksi.  Päätin valmistaa herkkua ajatuksella; "Ei kai se nin vaikeata voi olla että pitää kaivaa keittokirja esille." Kyllä vaan oli. Tuloksena limaiset otukset quesadillojeni vieressä. 
Quesadilloja kälyni tapaan: taco pannulle ilman rasvaa, juustoraastetta ja tuoretta korianteria väliin, toinen taco päälle  ja sitten vaan lämmitetään aika kuumalla, painellaan noin 3 - 4 minuutttia yhteensä molemmin puolin. Oikein hyvää. Parhaat ovat kokojyväsiet tai pinaattitacot mutta nämäkin menettelevät. Mutta ilman "toukkia" olisi pärjännyt. Palkitsin ruuanlaitton pohjanoteeraukseni jätksillä mustaherukkaliköörin kera. Oli hyvää.

 Näin paljon on vielä pinoamatta ja vielä on runkoja jäljellä. Tervetuloa talkoisiin!

Laani, lankku ja lauta

Uusi hieno parkkipaikka liitäntäalueineen kutsuttiin toissailtana laaniksi. Laani on täällä tasainen alue jossa usein käsitellään puuta; klapeja esim. Ja täällä alkoi alkuviikolla klapien teko ja kesän voimannäytön projekti. Eilen tulivat sateetkin ja tänäänkin tuli vähän vettä. Muuten on ollut aivan mahtavan kauniit säätä täällä Kääpälässä.Muualla Suomessa nähtävästi sataa koska FB kaverit valittavat kovasti huonosta säästä.

Jos tarkasti katsoo niin yksi klapi lentää maahan. Ensin piti kuitenkin korjata liiterin lattia, koska 2 hirttä oli mennyttä.

Liiteri nostettiin ja kaksi hirttä vaihdettiin.

Tämä hirsi oli yksi vanhoista jotka löytyivät toissa vuonna kun liiteri siivottiin. Oli niin tiukkaa tavaraa että moottorisahalla oli tekemistä.

 Ennen ja jälkeen hirsien vaihtoa lapioimme pojan ja miniän kanssa ulos kaikki vanhat heinät, mätääntyneet lattialaudat ja muuta rojua. Kaikki poltetaan ja  teimme kaksi kasaa ettei vaan tule liian isoa kokkoa. Toista poltetaan, toisessa on syötettävää kokkoon. On hyvä muistaa että on turvallisempaa poltaa pienempää kokkoa ettei liekit nouse liian korkealle.Tämän opin jo lapsena joltain.

Hyvin kuvasta näkyy millainen lattia tuli vasemmalle puolelle. Kun kaikki maatuva oli saatu pois, poika kantoi sisään soraa viiden cm:n kerrokseksi. Sen päälle latoin viime vuoden tiilien puulavoja.Onneksi olin säästänyt niitä. Ja eka klapierä saapui toiselta laanilta Valkealasta. 36 banaanilaatikkoa, joita poikani tyhjensi kiitettävällä sitkeydellä. (Banaanilaatikkomenetelmästä lisää heti kun kännykkäni taas alkaa toimimaan, nyt en saa purettua kuviani jostain syystä.)  Sinä aikana miniä ja minä purimme oikeanpuoleisen lattian pois. Aikka rankaa hommaa oli meille kaikille koska ulkona oli 25 - 27 astetta.  Lekalla löin lankut irti tai kammella kampesin, sitten väännettiin ja käännettiin kunnes irtosivat. Kamala pöly koko ajan ja miniä kantoi kaiken ulos. Pieni, sitkeä ja ahkera miniäni. Ja ihana poikani joka ahkeroi aina sitkeästi, kunhan pitkä starttimatka on ohi.

Ja heti kun nuorpari oli lähtenyt kaupunkiin takaisin oli pihalle syntynyt jo aika iso pyramiidi laanilleni.

Eräs naapuri tuli katselmaan näitä puuhia ja lupasi samalla laudoittaa liiterin seiniä elokuun lopulla. Kun keskustelimme puutavarasta erehdyin käyttmään sana lauta. Silloin kohtelias mies kertoi että lauta ei ole tarpeeksi vahvaa pitää olla lankku. Jännää, koko ajan tulee tarkennuksia omaan kielenkäyttöön. Lauta on ohut, lankku paksu. Missä mitassa se mysteerinen muutos tapahtuu jäi epäselväksi. 

Kaivuutöitä taas

Parkkipaikka laskettiin 30 cm ja teimme yhtenäisen ison alueen jonne voidaan tuoda iso klapikone. Samalla saan kunnon  käääntöpaikan puiden hakijoille. Puita  kun ei ole moneen kymmeneen vuoteen raivattu ryteiköistäni, joten niitä riittää nyt.  Saa kuulemma paremman hinnan kun runkojen haku on helppoa.Syksyllä lähtevät ensin kaikki kuuset.
Kaivuutyöt alkoivat siten että kaivurinkuljettaja söi kaivuualueen metsämansikat pois. Sain siitä hauskan salakuvan.

Tästä lähdimme.Hieno vanha parkkipaikka oli edesmenneen naapurin tekemä.
Kaunis ja epäkäytännöllinen.

 

Näihin kielsin koskemasta. Kaksi kesää sitten pihalta poiskärrätty multa sisälsi aarteita jotka lähtivät nyt kasvamaan monien vuosien hiljaiselon jälkeen. Pisimmät sormustinkukat ovat melkein 1,5 korkeat ja kantavat todella isoja kukkia. Saavat rauhassa nyt siementää; literin ja parkkipaikan viereen tulee valtava sormustinkukkaniitty.

Oikealla takana näkyy kukat. Valtava kivi kaivettiin ylös.

 

Ennen kuin sorakuorma tuli piti napsia vähän oksia etteivät naarmuta rekkaa. Mies kauhaan ja moottorisaha käyntiin.

13 kuutiota soraa odottaa levittämistä.



Alue on nyt laskettu, tasoitettu ja myös levennetty jonkin verran.Samaan aikaan kun kaivuri teki hommia liiterin korjaaminen alkoi. Siitä lisää seuraavalla kerralla.



Kana ja munajaiset

Ystävättäreni päätti ottaa kanoja. Kätevänä naisena hän rakensi niiden pesille pienen talon. Ohjeet löytyvät kuulemma netistä.



Minä pääsin ruokkimaan kanoja ekan kerran elämässäni.



Kanojen piti munia juhannuksen tienoolla vasta mutta innostuivat hyvän hoidon ja tarkan syöttämisen ansiosta munimaan jo toista vikkoa sitten.

Kana ulkoaitauksessaan



Pienen pieni kananmuna

Kun munia oli kahdeksan ystävätär kutsui 7 vierasta, teki munakkaan, avasimme kuohuviinipullon ja vietimme munajaisia. Ihana ja hauska ilta.

 Juhlinnan aikan naurettiin todella paljon. Löysin sattumalta äsken hauskan kuvan nauravista naisista Paviljonkin avajaisista Helsingissä. Vuokko naurattaa Carlaa ja minua.

Tämä alkukesä on ollut niin rehevä ja runsas.Lupiini kukkivat aivan huikean kauniisti naapurin tontilla.

Olenpa ottanut kauniin kuvan. Vaikka sen itse sanon.

Vähän urheilua.
 Jalkapalloveikkailuni ovat menneet ihanasti pieleen. 5 ottelua tähän asti oikein 22:sta. Arhinmäellä on 10 oikein, kuten on myös Mixu Paatelaisella ja Ahti sonnilla. "Herrat" ovat ehkä oikealla alalla.  Toivon että sonnin liha osuisi lautaselleni joku päivä. Jospa tulisi sen avulla paremmat osumat lotossa. Tyttäreni huomautti että strategiani viimeisten 12 ottelun kohdalla ei kuulostanut erityisen viisalta. Veikkasin aina mahdollisimman eri kuin edellä mainut "herrat". Jos he olivat laittaneet 1 tai 2 ,niin minä laitoin X. Erittäin huono strategia. Nyt nukkumaan.

oikea käsi sairaslomalla

Siksi lataan vaan kuvia viime viikonlopusta. Peuhussa kävi puumies = oikea duracellpupu, kummityttö ja onnistuin lukitsemaan auton avaimet autoon.

                          Sain naapurilta uuden rappukiven ja vanha laskettiin alemmaksi.

Kun käsi kunnossa kirjoitan enemmän.

Vastaan Irenen haasteeseen:

1. Kuvaile kotiasi muutamalla sanalla.
Kotini on aikakausien sekoitus. Värit valkoista, lilaa  ja oranssia. Aina pölyinen ja aina huonosti pestyt ikkunat. Ei sohvaa eikä sohvapöytää. Meilekin kaikki huonekalut ovat käytettynä hankittu.

2. Mikä sana kuvaa parhaiten puutarhaasi?
Mysteeri.


3. Miten lataat paristojasi parhaiten?
Peuhussa taloprojektini kimpussa.


4. Lempipuusi?
Sellainen koivu jonka oksat roikkuvat!


5. Lempikuukautesi?
Sienikuu.


6. Mikä kotihomma on mukavinta mielestäsi?
Housework are evil, they must be stopped.


7. Mitä rikkaruohoa kasvaa pihallasi eniten?
En tunnista sitä, mutta varmaan se siellä joskus on.


8. Mitä sipulikasvia suunnittelet istuttavasi ensi syksynä?
Scilloja, scilloja ja scilloja,


9. Lempirunoilijasi?
Eeva Kilpi


10. Minkä historianhenkilön/kirjansankarin nahkoissa haluaisit viettää yhden vuorokauden? Isoäitini kun hän tapasi isoisäni.

11. Lempilintusi?
Satakieli , koska se on kivitaskun ohella melkein ainoa jonka tunnistan.

Kivipaasi, paasikivi, kivipaasi

 



2 viikkoa sitten kyläläinen pysähti traktorinsa taloni eteen jahyppäsi ulos.Hänellä oli aurinkolasit ja lippis päässä moikkasi. Minäkin moikkasin ja mietin epätoivoisesti kuka se oli. Oli pakko kysyä:" anteeksi mutta mikä sinun nimesi on". Kylän kihohan siinä oli, enkä tunnistanut valepuvun vuoksi. Herra olikin laihtunut joten sen piikkin meni nolo tilanne. Hän kertoi että naapurilla oli kivipaasi, jota olin vailla. Päässäni surisi: Kivipaasi, paasikivi, patsas, presidentti, isot mustat kivet. Mistä hitosta hän puhuu. "Tuollainen rappukivi hän sanoi ja osoitti rappuani" ja ongelma oli ratkaistu. Jos on sileä kahdella sivulla niin saan siis uuden rappukiven vanhan tilalle ja vanhasta tulee se matalampi toinen taso. Nyt on hälytetty kaivurikonemies. Saapi nähdä onnistuuko! Ja toinen mies auttamaan lupasi tulla mutta siitä tuli nyt vähän huono omatunto. Hänella on kipeä jalka. Tajusin sen liian myöhään. Äkkiä keksittävä toinen ratkaisu.. 

Olen kasannut itselleni istustuspöydän armeijan vanhasta sänkypohjasta ja muutamasta puukorista. Laitan vielä tiilet laatikoiden alle jotta eivät menisi pilalle. Se on oiekastaan aika komea mutta kuvasin sen liian aikaisessa vaiheessa. Tänään istutin uskomaton määärä yrttitaimia jne.

Se ei ole näin vino enää

Maaliskuussa ostetu kaappi saapui perille.Viime viikonloppuna poika ja miniä kantoivat sen paikoilleen.

Vastaavanlainen talossa ollut siirtyi toiseen paikkaaan. Kaappikeisarinnaksi ystävättäreni minut kutsuu. Kaappeja on täällä neljä. Ja sitä yhtä en ole vieläkään saanut auki.

Perjantaina saapui myös ihana, iso savikasa. Kiitokset siitä kylän perunaviljelijälle. Tällä viikolla savet laitetaan kaivoni ympärille jospa pintavedet pysyisivät poissa . Vesi on edellen vähän ruskea. Minulla on edelleen vaikeata hahmottaa miten täällä puhutaan. Aikamuodot muodostavat pienen ongelman minulle. Jos joku sanoo" minulla olisi sitä savea" , tarkoittaako se että se on nyt heti vai se olisi saatavana kun tarvitsee. Pakko oppia kysymään tarkemmin. Se tarkoitti siis että se oli heti toimituksessa ja olin väärässä kaupungissa.  Mutta savi löytyi perille.

Kadonnut lomakausi

Ihana aura on saanut uuden kodin syreenipensaa eteen.

Viime sunnuntaina tuomi kukki ihanasti. Tiistaina kun kävin talossa se oli jo kuihtunut ja syreeni oli ruvennut kukkimaan. Ennen oli pieni loma tuomen ja syreenin kukinnan välissä. "Mellan hägg och syren". Näin ymmärsin erään ystävän puheista. Ja aikamitta oli ainakin viikko tai kaksi. Niin maailma muuttuu, veikkoseni.

Ihana viikonloppu takana ja täydessä touhussa taas.

                                  Tervasin kirkkoreen
Oli kiva työ johon ryhdyin heti kun poika,miniä ja koirat olivat lähteneet. He teki polttopuita, siirsivät kaappeja, pesivät vesityunnyreitä, leikkasi nurmikon ja trimmasi marjapuutarhan jo aika pitkäksi kasvanutta ruohoa. Palkkioksi oli mainio seurani ja todella hyvää ruokaa.

Viikolla oli käynyt kaivurimies. Ryteikkö liiterin takana sai häädön ja pikku hiljaa kunhan vaan löydän sopivanlaista maata se nostetaan. Ja siirrän liiterin oven tälle eteläpuolelle.



Napoleon ja Amelie ottivat kakien riemun irti villistä viikonlopusta maalla.

 Viikolla oli laatoitettu. Varsin surullinen tarina. Siitä lisää myöhemmin. Olin ylpeä että painoin asian unholaan ja osasin nauttia viikonlopusta. Kaksi haastetta on minulle tullut ja vastaan niihin, lupaan sen.